haku: @keyword pintaenergia / yhteensä: 7
viite: 7 / 7
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Partio, Mikko A. |
| Työn nimi: | Print-through in Newsprint |
| Sanomalehtipaperin läpipainatus | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1998 |
| Sivut: | 87 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Paperitekniikka (Puu-21) |
| Valvoja: | Laine, Jaakko E. |
| Ohjaaja: | |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/86021 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark P80 | Arkisto |
| Avainsanat: | print-through strike-through show through newsprint ink surface chemistry internal sizing läpipainatus läpilyönti läpikuulto sanomalehtipaperi painoväri pintaenergia massaliimaus |
| Tiivistelmä (fin): | Työssä tutkittiin läpipainatusta sanomalehti cold-set offset painatuksessa käytettäessä öljypohjaisia sanomalehtivärejä. Tavoitteena oli selvittää paperin ja painovärin pintakemian merkitystä suhteessa muihin läpipainatukseen vaikuttaviin tekijöihin. Kahdeksantoista koeväriä valmistettiin painovärin pintakemian vaikutuksen vertaamiseksi muihin painoväri ominaisuuksiin, sekä painatusmuuttujiin ja erilaisiin tehdaspapereihin. Myös kahdeksantoista laboratorioarkkisarjaa valmistettiin paperin pintakemian merkityksen selvittämiseksi. Painovärin pintaenergian polaarikomponentin havaittiin korreloivan läpipainatuksen ja läpilyönnin kanssa Prüfbau koepainatuksessa. Tämä korrelaatio oli hieman suurempi kuin värin viskositeetin, valuman ja tahmeuden korrelaatio painatustulosten kanssa. Tulokset indikoivat läpipainatuksen kasvavan polaarisuuden kasvaessa. Toisaalta kokeet kuitenkin osoittivat värin polaarisuuden ja viskositeetin olevan toisistaan riippuvaisia. Pintaenergian vaikutusta läpipainatukseen ei voitu pitää yksiselitteisenä. Painovärin ominaisuudet olivat läpipainatuksen kannalta merkittävämpiä kuin paperin. Prüfbau painatuksessa alle painetulla vedellä ja nippipaineella ei ollut sanottavaa merkitystä läpipainatuksen kannalta Väreissä käytetyn nokipigmentin struktuurin vaikutus läpipainatukseen värintarpeen kautta oli suuri. Noki määräsi lähes yksinomaan värintarpeen tiettyyn densiteettitasoon. Värin täyteaineistus ja mineraaliöljyn käyttö kasviöljyn sijaan vähensivät läpipainatusta- ja Iyöntiä. Kolmesta tutkitusta tehdaspaperista 60% DIP-paperin läpilyönti oli voimakkain. 100% TMP-paperin havaittiin antavan hieman alhaisemman läpilyönnin kuin 100% DIP-paperi. 100% TMP- ja 100% DIP-laboratorioarkkien hydrofobisuutta muutettiin hartsimassaliimauksella. Pintaenergiamittaus osoitti odotetusti pintaenergian polaarikomponentti häviävän liimauksen myötä ja vain liimaamattomat arkit olivat poolisia Pintaenergian määritys kontaktikulmamittauksella voimakkaan hydrofobisista arkeista osoittautui hankalaksi ja epäluotettavaksi. Hartsiliimaus alunaa käyttäen muutti laboratorioarkkien hydrofobisuuden lisäksi optisia ja rakenteellisia ominaisuuksia. Liimaus kasvatti opasiteettia valonsirontakerrointa, ilmanläpäisyä ja tuhkapitoisuutta. Lasku vetolujuudessa oli ilmeinen ja liimaus johti myös lievään vaaleuden alenemiseen. Kahdeksantoista laboratorioarkkisarjan Prüfbau koepainatus osoitti massaliimauksen vaikuttavan läpilyöntiin. Liimaus laski läpilyöntiä alhaisessa painojäljen densiteetissä. Liimauksen vaikutus oli tällöin kalanteroinin ja erilaisten painovärien vaikutuksia voimakkaampi. Prüfbau painatuksessa alle painettu vesi ei näkynyt läpipainatustuloksissa. Prüfbau koepainatus sinällään osoitti antavan toistettavia tuloksia Massaliimauksen vaikutus paperin hydrofobisuuteen ja pintaenergiaan oli ilmeinen, mutta myös vaikutus paperin rakenteellisiin ominaisuuksiin oli voimakas. Tulosten perusteella oli vaikea erottaa puhdasta hydrofobisuuden vaikutusta muista muutoksista paperin ominaisuuksissa. On todennäköistä että muutokset paperin rakenteessa peittivät pinta-energian vaikutuksen. Tämän tutkimuksen tulokset eivät yksiselitteisesti osoittaneet paperin pintakemian merkitystä läpipainatukselle. Hydrofobisempi paperi voi johtaa hieman alhaisempaan läpipainatukseen. Liimaus vähensi läpipainatusta erityisesti alhaisella painojäljen densiteettialueella Tämä johtunee kuitenkin paperin avoimemmasta rakenteesta ja kuituhienoaineen määrän kasvusta arkeissa. Suurilla värimäärillä paperin karheus ja tiheys muodostuivat hallitseviksi tekijöiksi läpipainatuksen kannalta Tulokset osoittivat paperin pintakemian vaikutuksen läpipainatukseen vähäiseksi verrattuna paperin rakenteellisiin ominaisuuksiin tai painatusmuuttujiin. |
| ED: | 1998-06-18 |
INSSI tietueen numero: 13310
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI