haku: @instructor Peuraniemi, Esa / yhteensä: 7
viite: 3 / 7
Tekijä: | Arvonen, Teemu |
Työn nimi: | Sulphation of Cuprous Oxide in the Cyclone Reactor |
Kuparioksidin sulfatoituminen syklonireaktorissa | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1998 |
Sivut: | 54 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaali- ja kalliotekniikan osasto |
Oppiaine: | Materiaalien valmistustekniikka (Mak-77) |
Valvoja: | Jokilaakso, Ari |
Ohjaaja: | Ranki, Tiina ; Peuraniemi, Esa |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä tutkitaan liekkisulatusuunin jätelämpökattilan SO_2-atmosfäärissä tapahtuvia sulfatoitumisreaktioita. Työn teoriaosassa käsitellään aikaisempia kuparioksidin sulfatointitutkimuksia sekä sulfatoitumiseen liittyvien kemiallisten reaktioiden termodynamiikkaa ja kinetiikkaa. Aiemmin julkaistua tutkimustietoa lentopölyjen käyttäytymisestä ei ole käytettävissä, joten lähdemateriaali on lähinnä pasutukseen liittyvistä tutkimuksista. Sulfatoitumisreaktioiden termodynamiikkaa on tutkittu Outokummun HSC-tasapainolaskentaohjelmalla, jolla on myös kuvattu Cu-O-S-systeemin faasitasapainokuvaajia SO_2:n ja O_2:n funktiona. Kineetiikkaa on tutkittu kirjallisuuden ja lehtiartikkelien avulla. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin synteettisen kuparioksidijauheen (Cu_(2)O) sulfatoitumista laboratoriomittakaavan syklonireaktorilla. Kokeissa oli muuttujina partikkelikoko, kaasun koostumus, viipymäaika sekä reaktiolämpötila. Tutkitut raekokofraktiot olivat -38 µm, 38-75 µm, 75-150 µm ja 150+ µm. Molemmat reaktiokaasut sisälsivät n. 22 % SO_2, sekä 3 % tai 6 % happea, loppuosa kaasuseoksesta oli typpeä. Kokeita suoritettiin neljällä eri reaktioajalla: 5, 10, 20 ja 30 sekuntia. Koelämpötilat olivat 593 °C, 634 °C ja 676 °C. Näytteiden sulfatoitumisaste tutkittiin kemiallisesti ja termogravimetrisella vaa'alla (TGA). Tutkimuksissa havaittiin sulfatoitumisen olevan kaksivaiheinen reaktio, jossa huomattavan nopean alun jälkeen sulfatoitumisnopeus laskee. Ilmiö johtuu reaktiokerrosdiffuusiosta. Lämpötilan nostaminen tutkituissa olosuhteissa lisäsi sulfatoituneen materiaalin määrää. Pienten partikkelien havaittiin sulfatoituvan suurempia nopeammin, koska reaktiopinta-alaa oli enemmän. Hapen määrän lisääminen nopeutti niin ikään sulfatoitumista, koska se lisäsi reaktionkaasussa olevan rikkitrioksidin määrää. |
ED: | 1998-12-31 |
INSSI tietueen numero: 13824
+ lisää koriin
INSSI