haku: @keyword polyaniliini / yhteensä: 7
viite: 5 / 7
Tekijä:Tiitu, Mari
Työn nimi:Polyaniliinin liuokset ja verkostorakenteet
Solutions and network structures of polyaniline
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:56 s. + liitt. 14      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Materiaalifysiikka   (Tfy-44)
Valvoja:Ikkala, Olli
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:polyaniline
corrosion
conductivity
gelation
polyaniliini
korroosio
johtavuus
geeliytyminen
Tiivistelmä (fin):Orgaaniset elektroaktiiviset materiaalit saattavat tulevaisuudessa korvata epäorgaaniset puolijohteet joissakin sovellutuksissa.
Eräs tällainen kiinnostava materiaali on polyaniliini, jota tämä diplomityö käsittelee.
Polyaniliinilla on erityiset hapetus-pelkistys-ominaisuudet, joiden ansiosta polyaniliini saadaan muokatuksi sähköä johtavaan tai korroosiota estävään muotoon.

Tässä työssä on tutkittu mahdollisuuksia saada aikaan polyaniliiniliuosta hyväksi käyttäen funktionaalinen maali, jossa polyaniliinin hapetus-pelkistys -ominaisuudet aiheuttavat suojan korroosiota vastaan.
Toisaalta työssä on tutkittu polyaniliinin sähköäjohtavan muodon liukenemista aggregaattien muodostumista, liuoksen stabiiliutta sekä polymeerin verkostoitumista ja sen vaikutusta sähkönjohtavuuteen.

Työn ensimmäisessä osassa kehitettiin menetelmä, jolla polyaniliini voidaan lisätä epoksipinnoitteeseen liuosprosessin kautta: polyaniliini liuotetaan epoksihartsin emäksiseen kovetteeseen, ja liuos kovetetaan epoksihartsilla Molekyylitason liuos kovetetussa pinnoitteessa on mahdoton, mutta jos ristisilloittumisen kinetiikka on nopeampaa kuin faasierottumisen kinetiikka voidaan rakenne periaatteessa "jäädyttää" ns. nanokomposiitiksi.
Voidaan olettaa että tällaisessa nanokomposiitissa polyaniliini olisi tehokkaammin käytössä kuin perinteisellä tavalla valmistetussa polyaniliinia sisältävässä pinnoitteessa.

Edellä kuvatulla tavalla ja perinteisellä menetelmällä valmistettujen korroosionestopinnoitteiden vertailemiseksi kehitettiin laboratorio-olosuhteissa toteutettava, verrattain nopea koemenetelmä: pinnoitetut teräslevyt naarmutettiin ja altistettiin natriumkloridin vesiliuokselle. ja korroosion etenemistä naarmun läheisyydessä seurattiin.
Työssä havaittiin, että liuosprosessin kautta lisätty polyaniliini parantaa pinnoitteen korroosionesto-ominaisuuksia tässä testissä enemmän kuin perinteisellä menetelmällä lisätty.

Työn toisessa osassa tavoitteena oli tutkia verkoston muodostumista sekä liuoksen stabiiliutta sähköä johtavan polymeerin ja nestemäisen väliaineen muodostamassa systeemissä.
Verkoston muodostumista tutkittiin seuraamalla systeemin sähkönjohtavuutta ja reologista geeliytymistä ajan kuluessa.
Havaittiin, että mekaaniseen geeliytymiseen kuluva aika riippuu voimakkaasti polymeerikompleksin konsentraatiosta näytteessä.
Tulosten avulla voidaan arvioida kyseisen liuoksen stabiiliutta pienillä polymeerikompleksin konsentraatioilla Näytteen sähkönjohtavuuden liuostilassa pääteltiin johtuvan ketjujen perkolaatiosta näytteessä.
Havaittiin, että verkostoituneiden systeemien sähkönjohtavuudessa tapahtuu kasvua, mutta paljon myöhemmin kuin reologiseen geeliytymiseen kuluvasta ajasta voisi päätellä.
On mahdollista, että mekaanisessa geeliytymisessä ja sähkönjohtavuuden nousussa on kyse eri prosesseista.
ED:2001-04-03
INSSI tietueen numero: 16315
+ lisää koriin
INSSI