haku: @instructor Hellsten, Antti / yhteensä: 7
viite: 2 / 7
Tekijä:Salo, Katariina
Työn nimi:Implementing a Reynolds Stress Turbulence Model in the FINFLO Flow Solver
Reynoldsin jännitys -mallin sisällyttäminen FINFLO-virtausratkaisijaan
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2002
Sivut:92      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Lämpötekniikka ja koneoppi   (Ene-39)
Valvoja:Siikonen, Timo
Ohjaaja:Hellsten, Antti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  5564   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tämän työn tarkoituksena oli ohjelmoida FINFLO-virtausratkaisijaan Reynoldsin jännitys-malli eli uusi turbulenssimalli.
Eräs Aerodynamiikan laboratorion tutkimuskohteista on eksplisiittiset algebralliset Reynoldsin jännitys -mallit (EARSM), joiden kehittämiseen tämä uusi malli on oiva työkalu.
EARSM perustuu samaan ideaan kuin Reynoldsin jännitys -malli ja se voidaan johtaa tästä tekemällä tiettyjä yksinkertaistuksia.
Reynoldsin jännitys -malli on siis tarkempi kuin EARSM ja onkin erittäin hyödyllistä verrata näiden kahden mallin antamia laskentatuloksia ja siten selvittää yksinkertaistusten vaikutusta.

Työn alussa esitellään erilaiset lähestymistavat turbulenttien virtaustilanteiden simulointiin painottuen erityisesti turbulenssimallien käyttöön.
Seuraavaksi esitellään virtausyhtälöt, johdetaan differentiaaliset Reynoldsin jännitys -yhtälöt ja käydään yksityiskohtaisesti läpi Reynoldsin jännitys -yhtälöiden mallitus.
Myös virtausratkaisija FINFLO:n rakenne ja sisältö selostetaan huolellisesti.
Lopuksi analysoidaan kolmen lasketun testitapauksen tulokset, jotta saadaan selville toimiiko uusi malli varmasti oikein.

Tasolevyn rajakerros valittiin ensimmäiseksi testitapaukseksi ja sen avulla varmistettiin, että uusi malli on kytketty oikein virtausratkaisijaan eikä ohjelmoinnissa ole tapahtunut mitään perustavanlaatuisia virheitä.
Toinen testitapaus, kuperan pinnan rajakerros, selvitti mallin kyvyn havaita kaartumisen aiheuttamat ilmiöt.
Näiden kahden testitapauksen tulokset kävivät hyvin yksiin mittaustulosten kanssa.
Viimeinen testitapaus eli epäsymmetrinen diffuusori sen sijaan paljasti mallin heikon kohdan: se ei onnistunutkaan ennustamaan virtauksen irtoamista ja kiinnittymistä niin hyvin kuin oli odotettavissa.
EARS-malli antoi paremman tuloksen ja ilmeisesti Reynoldsin jännitysten turbulentin diffuusion mallitus onkin liian yksinkertainen.
Turbulentin vuon mallituksen tarkempi tutkiminen jätettiin kuitenkin tuonnemmaksi, sillä sen ei katsottu kuuluvan tämän työn tavoitteisiin.
ED:2002-10-15
INSSI tietueen numero: 19040
+ lisää koriin
INSSI