haku: @instructor Vuori, Antti / yhteensä: 7
viite: 1 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lehtonen, Laura
Työn nimi:Reaktiokalorimetrian häiriötekijät ja laskennan virhelähteet
Disturbing effects in experimentation and sources of errors on reaction calorimetric measurements
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:viii + 60 s. + liitt. 16      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Tehdassuunnittelu   (Kem-107)
Valvoja:Hurme, Markku
Ohjaaja:Sundquist, Suvi ; Vuori, Antti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3393   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Työn kirjallisessa osassa tutustuttiin reaktiokalorimetrian perusperiaatteisiin ja selvitettiin, mitä virhelähteitä ja häiriötekijöitä reaktiokalorimetriassa on aikaisemmin havaittu.
Tällaisia virheitä olivat muun muassa lämpöhäviöt, viskositeetin muutos reaktion aikana ja väärien laskentaperusteiden valinta.

Työn kokeellisessa osassa tehtiin ajoja Mettler Toledon RC-l-reaktiokalorimetrillä.
Mallireaktiona käytettiin akryylihapon liuospolymerointia, jolla voitiin tutkia mm. viskositeetin, lämpötilan muutoksen, syöttönopeuden ja refluksoinnin vaikutusta tuloksiin.
Vertaamalla mittausten perusteella laskettuja reaktioentalpian arvoja kirjallisuusarvoon nähtiin, kuinka suuren virheen mikäkin häiriötekijä aiheuttaa.
Polymerointikokeiden lisäksi tehtiin kolme ajoa, joissa tutkittiin kalibrointiolosuhteiden vaikutusta tuloksiin.
Laskennassa käytettiin erilaisia integrointi- ja interpolointiperusteita ja tutkittiin niiden vaikutusta tuloksiin.
Lisäksi tarkasteltiin eräällä pinnoitukseen käytettävällä viskoosilla aineella tehtyjen reaktiokalorimetriajojen tuloksia.

Suurimmat virheet saatiin kokeissa, joissa käytettiin refluksointia.
Näissä kokeissa kontrolloimattomat lämpöhäviöt olivat suurimmat.
Lasketut reaktioentalpiat olivat keskimäärin pienempiä kuin kirjallisuusarvo, joten luultavasti myös kaikissa muissa reaktioissa tapahtui lämpöhäviöitä, joita ei ollut otettu huomioon laskennassa.
Viskositeetin muutoksen ei havaittu vaikuttavan tulosten tarkkuuteen merkittävästi.
Kuitenkin kun viskositeetti kasvoi niin suureksi, ettei sekoitin enää jaksanut sekoittaa koko reaktiomassaa, lämmönsiirto ei enää ollut riittävän tehokasta.

Yksi huomattava virhelähde oli kalibrointi.
Kalibroinnin tulokset saattoivat vaihdella paljonkin, vaikka kalibrointiolosuhteet olisivat olleet samanlaiset.
Joskus kalibroinnista saadut tulokset olivat selkeästi vääriä.
Lisäksi lämpökapasiteetille saadun arvon todettiin riippuvan sekoitusnopeudesta, vaikka näin ei teoriassa pitäisi olla.
Refluksointikokeissa liian korkean kalibrointilämpötilan käyttäminen vääristi tuloksia, sillä liuotinta höyrystyi jo refluksointilämpötilan alapuolella.

Tehtyjen kokeiden mukaan laskentaperusteiden valinnalla voi olla suuri vaikutus tulosten oikeellisuuteen.
Riippuen reaktion etenemisestä ja reaktio-olosuhteista, erilaiset pohjaviivan integrointiperusteet ja lämpökapasiteetin ja kokonaislämmönsiirtokertoimen interpolointiperusteet voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia.
Niiden valintaan on siis kiinnitettävä huomiota.
ED:2004-09-09
INSSI tietueen numero: 26238
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI