haku: @keyword Carbon dioxide emissions / yhteensä: 7
viite: 4 / 7
| Tekijä: | Slioor, Saku |
| Työn nimi: | IPCC:n ohjeistuksien soveltaminen Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa: teollisuusprosessien hiilidioksidipäästöt ja öljyn ja kaasun haihtumapäästöt |
| Application of IPCC's Guidances on Finnish Greenhouse Gas Inventory: Carbon Dioxide Emissions from Industrial Processes and Fugitive Emissions from Oil and Gas | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Sivut: | (9) + 78 s. + liitt. 5 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Energiatekniikka (Ene-47) |
| Valvoja: | Fogelholm, Carl-Johan |
| Ohjaaja: | Grönfors, Kari |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 5833 | Arkisto |
| Avainsanat: | greenhouse gas inventory industrial processes fugitive emissions carbon dioxide emissions kasvihuonekaasuinventaario teollisuusprosessit haihtumapäästöt hiilidioksidipäästöt |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä kehitettiin Suomen kasvihuonekaasuinventaariota teollisuusprosessien hiilidioksidipäästöjen sekä öljyn ja kaasun haihtumapäästöjen osalta. Tarkastellut päästölähteet olivat sementintuotanto, kalkintuotanto, kalkkikiven ja dolomiitin käyttö, natriumkarbonaatin käyttö, vedyntuotanto, ammoniakintuotanto, maakaasun siirto ja jakelu sekä öljyn jalostus. Suurimmat päästölähteet olivat jo ennestään inventaarion tekijöiden tiedossa. Uusia päästölähteitä etsittiin Tilastokeskuksen teollisuustilaston ja ILMARI -laskentajärjestelmän avulla. Kun mahdolliset päästölähteet oli kartoitettu, päästötiedot selvitettiin erilliskyselyllä yrityksiltä laitoskohtaisesti. Päästöjen laskenta toteutettiin IPCC:n ohjeistuksien mukaisesti. Päästöjen epävarmuutta tarkasteltiin alustavasti, vaikka lopullista epävarmuusarviota ei tämän tutkimuksen yhteydessä pystytty tekemään. IPCC:n ohjeistuksien mukaisia laadunohjausmenettelyjä toteutettiin soveltuvin osin. Tuloksena saatiin laskentamenetelmät käsitellyille päästöluokille ja aikasarjat kyseisille luokille koko inventaarion ajalta 1990-2003. Lisäksi päädyttiin siihen tulokseen, että kalkkikiven ja dolomiitin käytön sekä natriumkarbonaatin käytön osalta kaikkien pienimpien lähteiden päästöjä ei tarvitse jatkossa selvittää erilliskyselyllä, vaan päästöjen laskemiseen voidaan käyttää teollisuustilaston tietoja. Työssä tarkasteltujen päästölähteiden yhteispäästöt vuonna 2002 olivat noin 1340 kt CO2. Tämä oli noin 1,6 % Suomen kokonaispäästöistä. Näin ollen laskennan uudistamisella ei ollut suurta merkitystä kokonaispäästöjen kannalta. Työn tärkein merkitys on inventaarion kattavuuden parantuminen: laskettavien päästöluokkien määrää saatiin lisättyä. |
| Tiivistelmä (eng): | In this thesis the Finnish greenhouse gas inventory's methods for calculating CO2 emissions from industrial processes and fugitive emissions from oil and gas were further developed. The emission sources considered were: cement production, lime production, limestone and dolomite use, soda ash use, hydrogen production, ammonia production, natural gas transmission and distribution, and oil refining. The largest emission sources were known to experts already at the beginning of the work. Additional sources were searched with the help of Statistics Finland's industry statistics and ILMARI calculation system. After gaining knowledge of the possible additional sources, emissions data were collected by a survey to all relevant companies. Emissions were calculated according to the IPCC's guidelines. Preliminary uncertainty estimates were made, although complete estimation of uncertainties was not possible within this work. Applicable quality control measures were adopted. As a result, the methods of calculating emissions for all the sources considered were developed and time series of emissions for the period 1990 to 2003 were calculated. A further conclusion was that an independent survey to small limestone and dolomite and soda ash users is not required in the future. Instead, emissions calculations can be based on the figures of industry statistics. Combined emissions of the sources examined in the thesis were about 1,340 kt CO2 in 2002, which was about 1.6% of Finland's total emissions. This means that the results obtained are not very significant in respect of total emissions. The most important contribution of the thesis to the overall inventory is improved completeness; the number of source categories to be calculated is now higher than previously. |
| ED: | 2004-10-11 |
INSSI tietueen numero: 26387
+ lisää koriin
INSSI