haku: @keyword complex systems / yhteensä: 7
viite: 6 / 7
Tekijä:Linja-aho, Minttu
Työn nimi:Evaluating and Improving the Learnability of a Building Modeling System
Rakennesuunnittelujärjestelmän opittavuuden analysointi ja kehittäminen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:87 s. + liitt.      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
Oppiaine:Käytettävyystutkimus   (T-121)
Valvoja:Nieminen, Marko
Ohjaaja:Nakari, Pia
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6593   | Arkisto
Avainsanat:learnability
ease of learning
usability
building modeling
complex systems
learning
opittavuus
käytettävyys
rakennesuunnittelu
monimutkaiset järjestelmät
oppiminen
Tiivistelmä (fin): Tämän työn tavoitteena on luokitella rakennesuunnittelujärjestelmän opittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja esittää keinoja parantaa järjestelmän opittavuutta.
Opittavuudella viitataan siihen, kuinka nopeaa ja miellyttävää järjestelmän tehokkaan ja virheettömän käytön aloittaminen on.
Monimutkaisten asiantuntijajärjestelmien oppimiseen kuluva aika on usein huomattavan pitkä ja siksi opittavuusparannukset ovat erityisen toivottavia.

Käyttöliittymä on olennainen mutta ei ainoa opittavuuteen vaikuttava tekijä.
Tässä tutkimuksessa käsitellään myös järjestelmän rakenteen vaikutusta opittavuuteen, koska on oletettavaa, että käyttäjän käsitemallin ja järjestelmän todellisen rakenteen vastaavuus on opittavuuden kannalta tärkeää.
Koska suurin osa rakennesuunnittelujärjestelmän uusista käyttäjistä osallistuu koulutusjaksoon, käsitellään lisäksi koulutuksen vaikutusta opittavuuteen.

Opittavuuden tutkimiseen käytettiin useita empiirisiä menetelmiä.
Käyttäjiä seurattiin pitkittäistutkimuksella, koska haluttiin tietoa oppimisprosessin eri vaiheista.
Ensin haastateltiin käyttäjiä, jotka käyttävät järjestelmää ensimmäistä kertaa, jotta saatiin tietoa heidän järjestelmää koskevista käsitemalleistaan.
Seuraavaksi havainnoitiin kolmipäiväistä koulutusjaksoa ja analysoitiin koulutusmateriaalia.
Heti koulutuksen jälkeen ja kaksi kuukautta myöhemmin käyttäjien taitotasoa arvioitiin skenaariopohjaisessa opittavuustestissä.
Käyttäjiä myös pyydettiin täyttämään miellyttävyyttä koskeva kyselylomake.
Kaikissa opittavuustutkimuksen vaiheissa keskityttiin käyttäjien perustehtäviin, jotka oli määritelty ennen edellä mainittuja empiirisiä tutkimuksia haastattelemalla järjestelmän nykyisiä käyttäjiä.

Empiirisillä menetelmillä kerätystä tiedosta löydettyjä opittavuusilmiöitä analysoitiin ja ryhmiteltiin.
Tässä työssä esitetään niiden perusteella muodostetut käyttöliittymää, käyttäjien käsitemallien ja järjestelmän todellisen rakenteen vastaavuutta sekä koulutusta koskevat opittavuustekijät.
Työssä esitellään myös opittavuustekijöihin perustuva opittavuutta tukevan suunnittelun ohjeistus.
Lisäksi työ sisältää yksityiskohtaisia ehdotuksia käyttöliittymässä, järjestelmän rakenteessa ja koulutuksessa tehtävistä muutoksista.

Tämän tutkimuksen tärkein tuotos on oletettavasti opittavuustekijöiden ryhmittely ja opittavuutta tukevan suunnittelun ohjeistus.
Yksityiskohtaisten ehdotusten avulla järjestelmän opittavuudessa voidaan tehdä nopeita parannuksia.
Tiivistelmä (eng): The objective of this study is to classify factors affecting learnability and to suggest means of improving the learnability of a building modelling system.
The term 'learnability' signifies how quickly and pleasantly a new user can begin efficient and error-free interaction with a system.
The learning period for complex systems designed for domain experts is often very long, and therefore learnability improvements would be especially desirable in such systems.

The user interface is an important but not the sole determinant of learnability.
This thesis accordingly addresses the effect of the system structure, because the match between the mental models of users and the actual system structure is presumably crucial for learnability.
In addition, as most new users of the building modelling system attend a training session, this thesis also addresses the effect of training on learnability.

Several empirical methods were used for examining learnability.
A longitudinal study was arranged to obtain information on different phases of the learning process.
First, users interacting with the system for the first time were interviewed to obtain information on their mental models.
Next, a three-day training session for new users was observed and training material was analysed.
Users' skill levels were assessed immediately after the training and two months later by observing them in a scenario-based learnability test.
Users were also asked to fill in a satisfaction questionnaire form.
All the research concentrated on the users' core tasks, which had been defined beforehand in user interviews.

Learnability-related phenomena were extracted from the empirical data and they were analysed to determine factors affecting learnability.
Three groups of factors were formed: factors related to the user interface; differences between the mental models of users and the system structure; and training.
General learnability guidelines and detailed suggestions for changes in the user interface, system structure and training were proposed on the basis of the learnability factors.
These learnability guidelines and the classification of factors affecting learnability are the main contribution of this study.
The detailed suggestions can be applied to produce immediate improvements in the learnability of the building modelling system.
ED:2005-02-02
INSSI tietueen numero: 26707
+ lisää koriin
INSSI