haku: @instructor Kiviharju, Kristiina / yhteensä: 7
hakutulos-lista
viite: 7 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Levonen, Heli
Työn nimi:Aktiivilietteen vaahtoamisen estäminen jätevedenkäsittelyn mädätysprosessissa
Prevention of activated sludge foaming during anaerobic digestion of the waste water treatment process
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:viii + 71 s. + liitt. 5      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Bioprosessitekniikka   (Kem-70)
Valvoja:Leisola, Matti
Ohjaaja:Kiviharju, Kristiina ; Fred, Tommi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3391   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Diplomityön kirjallisuusosassa käsiteltiin aktiiviliete- ja mädätysprosessia sekä biomassan vaahtoamista.
Tarkemmin käsiteltiin aktiivilietteen vaahtoamista aiheuttavia Microthrix parvicella -rihmabakteeria sekä menetelmiä vaahtoamisen estämiseksi.
Kokeellisen osan tavoitteena oli löytää menetelmä aktiivilietteen vaahtoamisen estämiseksi mädätysprosessissa.

Kokeellisessa osassa tutkittiin erilaisten esikäsittelyjen vaikutuksia ylijäämälietteen vaahtoamiseen.
Tutkittavat esikäsittelymenetelmät olivat termiset esikäsittelyt (70 ja 75 °C), polyalumiinikloridin (PAX-14) lisäys, happo- ja emäskäsittelyt, ultraäänikäsittelyt sekä vetyperoksidin ja peretikkahapon lisäys.
Esikäsittelyn jälkeen näytteitä inkuboitiin mädätyslämpötilassa (36 °C), minkä jälkeen tutkittiin esikäsittelyjen vaikutuksia lietteen vaahtoamiseen ja muihin ominaisuuksiin.
Mikroskooppitarkastelussa kiinnitettiin huomiota M. parvisella -bakteerin rihmojen määrään ja pituuteen.
Esikäsittelyjen vaikutuksia M. parvicella -bakteerin RN1-kantaan tutkittiin myös puhdasviljelmässä.
M. parvicella -bakteerin pitkä kasvuaika rajoitti puhdasviljelmäkokeiden laajuutta.
Kokeiden suoritusajankohta ei ollut täysin otollinen, koska ylijäämä-lietteen vaahtoaminen on kesäisin heikkoa.
Kaikilla tutkituilla esikäsittelymenetelmillä oli rihmoja katkova vaikutus, jonka voimakkuus riippui esikäsittelystä ja annostuksesta.
Vaahtoamista vähensi selvästi PAX-14, erityisesti pienellä annostuksella (2,5 g Al3+/kg kiintoainetta).
Termisten esikäsittelyjen vaikutuksista vaahtoamiseen ei saatu varmoja tuloksia, mutta kokeita kannattaa jatkaa talvella runsaan vaahtoamisen aikana.
Vaahtoaminen väheni peretikkahapon annostuksella 49 g/kg kiintoainetta.
Vetyperoksidi ja peretikkahappo saattavat oikeilla annostuksilla vähentää vaahtoamista.
Termiset esikäsittelyt, hapettavat kemikaalit ja emäskäsittelyt natriumhydroksidilla (pH 10 ja 11) hajottivat tehokkaasti soluja, jolloin liukoinen kemiallinen hapenkulutus (COD) kasvoi.
PAX-14 teho ei perustu solujen hajottamiseen, jolloin myöskään liukoiset COD, kokonaistyppi ja -fosfori eivät juuri nousseet.
Kokeiden perusteella selvää ratkaisua vaahtoamisen estämiseksi ei löytynyt, mutta tutkimuksen avulla on löydetty suunta, jolla voidaan kustannus-tehokkaasti hillitä vaahtoamisongelmaa.
ED:2006-10-06
INSSI tietueen numero: 32464
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI