haku: @keyword bentonite / yhteensä: 7
hakutulos-lista
viite: 4 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Viitanen, Minna
Työn nimi:Precompacted Friedland Clay Blocks and Bentonite Pellet Filling as Concept for Backfilling of the Repository
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:81+20      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Taloudellinen geologia   (Mak-33)
Valvoja:Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti
Ohjaaja:Keto, Paula ; Tolppanen, Pasi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:backfilling
bentonite
Friedland-clay
disposal of spent nuclear fuel
loppusijoitus
Friedland-savi
bentoniitti
täyttö
Tiivistelmä (fin): Suomessa suunnitellaan käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamista peruskallioon.
Loppusijoitustilojen täyttömateriaaliksi on yhtenä vaihtoehtona tutkittu paisuvahilaisia savia, kuten erilaisia bentoniitteja ja Friedland-savea.
Posivan ja SKB:n yhteistyöohjelmassa tutkitaan KBS-3V -tyypin loppusijoitustilan sijoitustunnelien täyttövaihtoehtoja.

Ohjelman kolmannen vaiheen kolmannessa osaprojektissa on tehty kokeita Äspön tunnelilaboratoriossa pienoismallitunnelissa esipuristettujen Friedland-savilohkojen ja bentoniittipellettien käyttäytymisestä täytön aikana.
Projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka nopeasti täytön on edettävä, ettei tunneliin vuotava vesi aiheuta jo täytetyn osan romahtamista tai täytön tiiviyttä vaarantavaa eroosiota.
Nyt tehdyistä kokeista saatava tieto on perustana tuleville, suuremmassa testitunnelissa tehtäville kokeille.

Koejärjestelmään ohjattiin vettä tasaisella virtauksella ja seurattiin veden kulkeutumista mallin läpi eri virtauksilla.
Kokeen aikana seurattiin saven paisumisesta aiheutuvaa sisään virtaavan veden paineenmuutosta, eroosioituneen saven määrää sekä järjestelmästä ulostulevan veden määrää ja nopeutta.

Veden jakautuminen pelletteihin vaihteli eri virtausnopeuksilla siten, että matalilla 0,01 1/min ja 0,03 1/min virtauksilla vesipitoisuudet kokeen yläosassa olivat suurempia, ja vastoin odotuksia jo 0,25 1/min virtauksella kapillaarisuuden merkitys väheni.
Vesi ei tehnyt selkeitä ulosvirtauskanavia pellettimassaan edes kokeissa, joissa sisään virtaus oli 0,5 1/min ja 11/min.

Eroosiomäärien mittaus tällaisessa koejärjestelmässä vaatii vielä kehittelyä, eikä näiden kokeiden perusteella voitu tehdä päätelmiä eroosion kehittymisestä yksittäisen kokeen aikana.
Eroosiomäärät olivat kuitenkin vähäisiä kokeissa, joissa virtaus oli alle 0,25 1/min.

Lisäkokeita tarvitaan tulosten toistettavuuden varmistamiseksi ja vertailtavuuden mahdollistamiseksi.
Pitempikestoisista kokeista saisi tietoa paineen kehittymisestä ja mahdollisesta veden ulosvirtauksen vähenemisestä ajan kuluessa.
ED:2007-10-26
INSSI tietueen numero: 34806
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI