haku: @keyword peroxide bleaching / yhteensä: 7
viite: 2 / 7
Tekijä: | Lindholm, Petra |
Työn nimi: | Optimization of mechanical pulp bleaching with nucleophilic bleaching agents |
Mekaanisen massan nukleofiilisen valkaisun optimointi | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 92 s. (+25) Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Valvoja: | Vuorinen, Tapani |
Ohjaaja: | Konn, Jonas |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 699 | Arkisto |
Avainsanat: | CTMP mechanical pulp peroxide bleaching sodium perborate bleaching CTMP mekaaninen massa peroksidivalkaisu natriumperboraattivalkaisu |
Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön aiheena oli löytää haavasta valmistetun kemitermomekaanisen massan (ACTMP) valkaisuun vetyperoksidin ohella soveltuva kemikaali ja optimoida valkaisuolosuhteet tämän kemikaalin osalta. Kirjallisuusosassa käsiteltiin peroksidivalkaisuun vaikuttavia tekijöitä, mekaanisen massan valkaisukemiaa, vaaleuskattoa ja jälkikellertymistä. Lisäksi tutkittiin muiden mekaanisen massan valkaisussa käytettävien kemikaalien ominaisuuksia. Kokeellinen osa käsitti ACTMP -massan valkaisukokeet peroksidilla, ditioniitilla, natriumperboraatilla ja hypokloriitilla sekä natriumperboraattivalkaisun olosuhteiden optimoinnin. Valkaistuista massoista tutkittiin optiset ominaisuudet, lujuusominaisuudet ja jälkikellertymistaipumus. Valkaisuliuoksista tutkittiin valkaisussa liuenneet aineet. Natriumperboraattivalkaistuja näytteitä verrattiin peroksidi- ja ditioniittivalkaistuihin näytteisiin. Parhaimmat lujuusominaisuudet saatiin käyttämällä 10 % natriumperboraattiannosta. Paras valkaisutulos saatiin peroksidivalkaisulla, mutta natriumperboraattivalkaisu antoi lähes yhtä hyvän tuloksen. Peretikkahappo ja natriumhypokloriitti eivät antaneet toivottua valkaisutulosta, eikä niitä tutkittu tämän työn puitteissa enempää. Natriumperboraattivalkaistuilla näytteillä oli suurin jälkikellertymistaipumus verrattuna peroksidi- ja ditioniittivalkaistuihin näytteisiin. Vaaleus laski altistusajan funktiona. Altistus UV-valolle aiheutti suurimman jälkikellertymisen, kun taas altistus kosteudelle ei laskenut vaaleutta juuri lainkaan. Perboraattivalkaisussa liukeni suuria määriä ligniiniä, hiilihydraatteja, pektiiniä ja uuteaineita valkaisuliuokseen verrattuna peroksidi- ja ditioniittivalkaistuihin. Todennäköisesti rajut valkaisuolosuhteet ja käsittelyt valkaisun jälkeen vaikuttivat liuenneen aineen määrään. Tämän työn perusteella parhaat olosuhteet ACTMP:n perboraattivalkaisulle ovat 4% NaBO_3 annos, 2% alkaliannos, 40 minuutin reaktioaika ja 80 °C valkaisulämpötila. Natriumperboraatti on sopiva valkaisukemikaali, jos tarvitaan kohtalaiseen vaaleuteen valkaistua massaa, jolla on erittäin hyvät lujuusominaisuudet. Suuri liuenneen aineen määrä laskee valkaisun saantoa, lisää raaka-aineen tarvetta ja voi näin nostaa kustannuksia. |
ED: | 2007-12-17 |
INSSI tietueen numero: 34976
+ lisää koriin
INSSI