haku: @instructor Alatyppö, Ville / yhteensä: 7
hakutulos-lista
viite: 7 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Seppälä, Mikko
Työn nimi:Helsingin pääkatujen kaiteiden korjaustarpeet
Renovation needs for the road guardrail systems in the City of Helsinki
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:107      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Tietekniikka   (Yhd-10)
Valvoja:Pellinen, Terhi
Ohjaaja:Alatyppö, Ville
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:guardrail
run-off-the-road accident
renovation need
survey
beam margin
kaide
suistumisonnettomuus
korjaustarve
selvitys
jatkosvälys
Tiivistelmä (fin): Diplomityössä tutkittiin tie ja siltakaiteiden korjaustarpeita Helsingin kaupungin linja-autoliikenteen reiteillä sekä muilla pääkaduilla.
Tutkimusaineisto kerättiin tarkistamalla kaiteet visuaalisesti ja mittaamalla otantana kaiteiden jatkosvälyksiä, korkeuksia sekä muita kaiteen toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja.
Lisäksi kaiteiden asennusta koskevia ohjeita tutkittiin kirjallisuuden avulla.
Kaiteiden korjaustarvetta synnyttävät liikenteen aiheuttamat mekaaniset vauriot, sään kuluttava vaikutus sekä kaiteen valmistus- ja asennusvaiheessa syntyneet rakenteelliset vauriot.
Myös muutokset kaiteita koskevissa ohjeissa ja laatuvaatimuksissa sekä kaiteen sijoitusympäristössä tapahtuvat muutokset luovat korjaustarpeita.
Tutkimuksessa arvioitiin ilmenneiden korjaustarpeiden liikenneturvallisuutta heikentävää vaikutusta sekä tutkittiin soveltuvia kaiteiden korjaustoimenpiteitä.

Tutkimuksessa ilmeni, että Helsingin pääkatujen kaiteiden kunto on kokonaisuutena kohtalaisen hyvä.
Käytössä olevista tiekaiteista 46 % on nykyaikaisia teräskaiteita.
Vanhemmistakin kaiteista valtaosa on kunnostettavissa nykyvaatimuksia vastaaviksi heikentämällä liian jäykkiä pylväitä ja vahvistamalla kaiteen teräspalkkijohteen jatkoksia.
Vanhimmat Helsingin pääkaduilla käytössä olevat kaidetyypit ovat yleensä liian matalia, niiden pylväät ovat turvallisen törmäyksen kannalta liian jäykkiä, johteiden jatkokset liian heikkoja ja kaiteiden aloitusrakenteet, kuten esimerkiksi maahan painetut viisteet, puuttuvat muita kaidetyyppejä yleisemmin.
Tällaisia kaiteita on noin 13 % kaikista tutkituista kaiteista ja ne tulisi uusia kokonaan.

Siltakaiteista 73 % on eri-ikäisiä putkipalkkikaiteita.
Toiseksi käytetyin siltakaidetyyppi on vanha 1-teräsprofiilisiltakaide, jonka heikko törmäysturvallisuus edellyttää kaiteen uusimista kokonaan.
Uusimista edellyttäviä siltakaiteita on yhteensä noin 13 % tutkituista siltakaiteista.
Tutkimus osoitti, että tie ja siltakaiteet yhdistävän siirtymärakenteen puutteet olivat siltakaiteiden puutteista yleisimpiä ja eniten liikenneturvallisuutta heikentäviä.

Helsingin pääkaduilla sijaitsee runsaasti vaarallisia törmäyskohteita.
Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan esimerkiksi puut ja valaisinpylväät ovat yhteensä olleet törmäyksen kohteena noin puolessa viiden viime vuoden aikana kuolemaan johtaneista suistumisonnettomuuksista.
Törmäyskohteiden suojaamiseen tulisi panostaa esimerkiksi investoimalla ajonopeuksia hillitseviin järjestelmiin, kuten automaattiseen nopeudenvalvontaan.
Helsingin kaupungin kaduilla sijaitsevat valaisinpylväät ovat törmäyksessä myötäämättömiä ja ne kannattaisi vaihtaa myötääviksi.
Lisäksi tulisi kehittää taajamaliikenteen ominaispiirteet paremmin huomioon ottavia kaidetyyppejä.
ED:2009-01-21
INSSI tietueen numero: 36677
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI