haku: @keyword stressi / yhteensä: 7
viite: 4 / 7
Tekijä: | Jagadeesan, Sharman |
Työn nimi: | Speech analysis during increasing mental workload |
Puheen analyysi kasvavan kognitiivisen kuorman aikana | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 75 (+3) Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos |
Oppiaine: | Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (S-89) |
Valvoja: | Alku, Paavo |
Ohjaaja: | Hirvonen, Kati |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | mental workload stress inverse filtering glottal waveform kognitiivinen kuorma stressi käänteissuodatus glottisaaltomuoto |
Tiivistelmä (fin): | Suoriutumispohjaisten, fysiologisten ja subjektiivisten mittojen lisäksi, voidaan kognitiivisen kuormittumisen arvioimiseen käyttää myös puheeseen liittyviä parametreja. Puheeseen liittyviä parametreja on laajalti käytetty puheentunnistus ja voice stress analysis (VSA) sovelluksissa, esimerkiksi valheenpaljastimena. Tämä Diplomityö koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa kehitettiin ohjelma, joka poimii puheeseen liittyviä parametreja. Nämä parametrit voidaan jaotella äänenpainesignaaliin pohjautuviin ja glottissignaaliimuotoon pohjautuviin parametreihin. Ensimmäiseen ryhmään lukeutuvat perustaajuus (To), äänenpainetaso (SPL), alpha-ratio (AR) ja lauseenpituus (SL). Toiseen ryhmään kuuluvat closing quotient (C1Q), normalized amplitude quotient (NAQ) ja glottissignaalin spektrinvaimennus (H12). Toisessa osassa tehtiin mittauksia kasvavan kognitiivisen kuormittumisen vaikutuksesta ääneen. Ohjelma toteutettiin Matlab 2008b (The Mathwroks) ohjelmistolla. Ohjelma tekee puheeseen liittyvien parametrien poiminnan helpoksi. Koeasetelma muodostui neljästä mittauksesta, johon valittiin seitsemän miestä koehenkilöiksi. Kaksi ensimmäistä mittausta olivat perustason mittauksia, joista saatiin fysiologiset, verenpaine (BP) ja sydämensyke (HR), ja puheeseen liittyvät lähtöparametrit. Kolmas ja neljäs mittaus aiheuttivat matalan ja korkean kognitiivisen kuorman olosuhteet, vastaavasti. Ennen jokaista mittausta, koehenkilö joutui täyttämään Karolinska sleepiness scale (KSS)- kyselyn vireystilan tiedustelua varten. Lisäksi, jokaisen mittauksen jälkeen koehenkilö täytti NASA task load index (NASA-TLX)-kyselyn, subjektiivisen suoriutumisen arvioimiseksi. Ohjelma toimi erittäin hyvin. Se mahdollisti puheparametrien helpon poiminnan. Subjektiiviset ja fysiologiset tulokset varmistivat, että kognitiivisen kuorma kasvoi mittausten aikana. Kuitenkin, äänenpainesignaaliin pohjautuvat parametrit eivät SL:ää, joka laski, lukuun ottamatta näyttäneet johdonmukaisuutta. Glottisaaltomuotoon pohjautuvat parametrit olivat johdonmukaisia. CLQ ja NAQ tuloksien mukaan glottiksen sulkeutuminen hidastui. H12 tulokset osoittivat, että korkean kuormitustason mittauksessa toista harmonista komponenttia vastaavan spektripiikin suuruus, suhteessa fo:aa vastaavaan arvoon, pieneni. Pienen koehenkilömäärän vuoksi puheeseen liittyvät tulokset ovat epämääräiset. Koehenkilömäärän kasvattaminen mahdollistaisi tulosten kattavan tilastollisen testaamisen. Tekemällä neljännestä testistä vaikeampi, puheeseen liittyvät ryhmäkohtaiset tulokset saattaisivat olla johdonmukaisempia. |
ED: | 2009-03-16 |
INSSI tietueen numero: 36847
+ lisää koriin
INSSI