haku: @keyword peroxide bleaching / yhteensä: 7
viite: 1 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Mustajoki, Suvi
Työn nimi:Alkaline peroxide bleaching of hot water treated wheat straw
Kuumavesikäsitellyn vehnänoljen alkalinen peroksidivalkaisu
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:124 (+28)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Dahl, Olli
Ohjaaja:Leponiemi, Anja
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1001   | Arkisto
Avainsanat:wheat straw
peroxide bleaching
vehnänolki
peroksidivalkaisu
Tiivistelmä (fin): Suurin osa ei-puuperäisten massojen valmistusmenetelmistä on omaksuttu puumassanvalmistuksesta.
Soodakeitto on perinteinen tapa tuottaa vehnänolkimassaa.
Silikaatti, jota oljessa on runsaasti, liukenee alkalisen keiton aikana.
Käytetyn, alkalisen keittoliemen haihdutus ja talteenotto on hankalaa.
Soodakeitto myös kuluttaa paljon alkalia.
Korkean kemikaalinkulutuksen ja silikaattiongelmien takia vähemmän kemikaaleja kuluttavalle ja ympäristöystävällisemmälle prosessille on tarvetta.
Työn tavoitteena oli vähentää alkalin kulutusta kuumavesikäsitellyn vehnänoljen peroksidivalkaisussa.
Kirjallisuusosa keskittyy mekaanisen ja kemiallisen massan peroksidivalkaisun tehostamiseen ja aktivointiin.
Kirjallisuusosassa käsitellään pääosin puumassan valkaisua, mutta myös jonkin verran ei-puuperäisen massan peroksidivalkaisua.

Kokeellisen osa tavoitteena oli optimoida kuumavesikäsitellyn vehnänoljen valkaisua sekvenssillä P-P-Paa-P.
Päätavoitteena oli saavuttaa 75 ISO- % vaaleus mahdollisimman pienellä valkaisukemikaalien kulutuksella ja samalla säilyttää massan ominaisuudet.

Eri vuosina kasvaneiden olkien kemiallinen koostumus eroaa toisistaan ja vaikuttaa tarvittavaan valkaisukemikaalien määrään.
Referenssivalkaisut osoittivat, että vuoden 2006 olki voidaan valkaista tavoitevaaleuteen pienemmällä valkaisukemikaalikulutuksella kuin vuoden 2007 olki.
Vastaavilla kemikaaliannoksilla vuoden 2006 oljen vaaleus oli suurempi kuin vuoden 2007 oljen.
Reflektanssimittauksessa aallonpituusalueelle 640-670 nm löytyi ero olkien välillä.
Tämä ero saattaa osittain selittää massojen valkaisukemikaalien kulutuseroa.

Kokeiden perusteella näyttää siltä, että natriumhydroksidia ei voida korvata magnesiumhydroksidille, kaliumhydroksidilla tai osittain natriumkarbonaatilla.
Työssä todettiin myös, että P1-vaiheen paineistaminen hapella muuttaa valkaisun epäselektiivisemmäksi.
Sokerin lisääminen valkaisun P1-vaiheeseen nosti massan vaaleutta ja sen avulla saavutettiin korkeampi loppuvaaleus kuin referenssimassalla.
ED:2009-11-11
INSSI tietueen numero: 38559
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI