haku: @keyword vesivarojen hallinta / yhteensä: 7
viite: 6 / 7
Tekijä: | Kattelus, Mirja |
Työn nimi: | Planning and management of water resources in Myanmar: Role of agriculture and hydropower |
Maatalouden ja vesivoiman rooli Myanmarin vesivarojen suunnittelussa ja hallinnassa | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 157 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
Valvoja: | Varis, Olli |
Ohjaaja: | Rahaman, Muhammad Mizanur |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | Myanmar water resources hydropower agriculture irrigation water resources management Myanmar vesivarat vesivoima maatalous kastelu vesivarojen hallinta |
Tiivistelmä (fin): | Vesi liittyy läheisesti ihmisten hyvinvointiin ja elinkeinoihin, ja tämä yhteys on korostunut erityisesti maissa, joissa tärkeät toimeentulosektorit ovat riippuvaisia vesivarojen saatavuudesta. Myanmarissa vesivarat tukevat maan sosioekonomista kehitystä kahden elintärkeän vesisektorin, energian ja maatalouden, kautta. Runsaat vesivarat Myanmarissa tarjoavat huomattavan kasvualan vesivarojen käytölle sekä energia- ja maataloussektorien kehitykselle. Tätä kuitenkin rajoittaa huomattava sadannan ajallinen ja paikallinen vaihtelu, joka aiheuttaa haasteita vesivarojen käytölle. Maatalous kattaa noin 89 - 98 % koko maan vesivarojen käytöstä, ja on täten suurin vedenkäyttäjä Myanmarissa. 1990-luvun jälkeen hallituksen tavoitteena on ollut lisätä ruoantuotannon omavaraisuutta ja riisin vientiä kasvattamalla riisin tuotantoa kastelun avulla, jolloin myös kasteluala on lisääntynyt nopeasti. Maatalouspolitiikka on korostanut erityisesti riisiä ensisijaisena viljelyskasvina, mikä on lisännyt riisin viljelyä jopa tälle viljakasville olosuhteiltaan sopimattomilla alueilla. Riisin suuri kasteluveden tarve on johtanut veden niukkuusongelmiin Irrawaddy-joen valuma-alueen keskitasangolla ja delta-alueella, joilla sijaitsevat maan tärkeimmät maatalousmaat. Nämä alueet kattavat myös Myanmarin tiheimmin asutut alueet, jolloin mahdolliset vesivaroihin kohdistuvat paineet vaikuttavat suureen osaan väestöä. Myös vesivoimalla on tärkeä rooli Myanmarin talouskasvun kannalta, sillä ainoastaan 800 MW huomattavasta 40,000 MW:n vesivoimapotentiaalista on kehitetty. Talouden vapautumisen myötä vuonna 1988 energiasektori on ryhtynyt tehostamaan toimiaan nopeuttaakseen Myanmarin talouskasvua. Energiasektori tähtää erityisesti suuren vesivoimapotentiaalin kehittämiseen ensinnäkin vastatakseen kasvavaan kotimaiseen energiatarpeeseen sekä hankkiakseen paljon kaivattua ulkomaista pääomaa myymällä vesivoimalla tuotettua sähköä ulkomaille. Tämä on johtanut suuriin ulkomaisrahoitteisiin vesivoimahankkeisiin Myanmarissa. Vesivoimapotentiaalin kehittäminen saattaa parantaa maan vesiturvallisuutta lisäämällä veden varastointikapasiteettia ja täten parantaa vedensaantia ja tulvasuojelua vastaamalla sadannan vaihtelun tuomiin haasteisiin. Toisaalta vesivoimatuotannon ennalta-arvioimattomat hydrologiset vaikutukset saattavat vaikuttaa myös epäsuotuisasti muiden tahojen, kuten maatalouden, vedenkäyttöön ja näin ollen rajoittaa muiden veden saatavuudesta riippuvaisten elinkeinojen kehitystä, puhumattakaan valtavista ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Vesivarojen tehostuneen käytön seurauksena myös vesivaroihin kohdistuneet paineet ovat lisääntyneet. Asianmukainen ja suunnitelmallinen vesivarojen hallinta on tarpeen, jotta voidaan vastata vesisektorin tulevaisuuden haasteisiin. Veden kastelukäyttöön liittyvät haasteet tärkeillä viljelyalueilla edellyttävät parempaa maatalous sektorin vesivarojen hallintaa, kun taas energiasektorilla monitavoitteinen vesivoiman kehittäminen huomioisi muut vedenkäyttäjät paremmin. Vesivaroja tulisi hallita kokonaisvaltaisesti sisällyttäen yhtenäiset vesipolitiikan tavoitteet maatalous- ja energiapolitiikkaan. Tarkoituksenmukaisen vesienhallinnan strategian käyttöönotto täten tarjoaisi mahdollisuuden hyödyntää vesivaroja niin, että voitaisiin samalla varmistaa sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys Myanmarissa. |
ED: | 2009-11-11 |
INSSI tietueen numero: 38563
+ lisää koriin
INSSI