haku: @instructor Alatyppö, Ville / yhteensä: 7
viite: 4 / 7
| Tekijä: | Lehikoinen, Annina |
| Työn nimi: | Kadun siisteyden laatuvaatimukset |
| Quality requirements for street cleanliness | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | 100 + [30] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Tietekniikka (Yhd-10) |
| Valvoja: | Pellinen, Terhi |
| Ohjaaja: | Alatyppö, Ville ; Valtonen, Jarkko |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201207022646 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | street cleanliness litter street cleaning kadun siisteys roskaisuus kadun puhtaanapito |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli kehittää Helsingin kaupungin katujen puhtaanapidon laatuvaatimuksia. Erityisenä kehityksen kohteena oli puhtaanapidon tuotekortti. Työssä määriteltiin, mikä ero on siistin ja roskaisen kadun välillä. Lisäksi tutkittiin muita keinoja katujen siisteyden parantamiseksi, sekä ylipäätänsä sitä, miten katujen puhtaanapito on järjestettävissä. Puhtaanapitojärjestelyjä selvitettiin sekä suomalaisissa että ulkomaisissa, erityisesti pohjoismaisissa kaupungeissa. Kirjallisuustutkimuksen perusteella voitiin todeta, että katujen roskaisuus on erittäin vähän tutkittu aihe. Katujen puhtaanapitoa on aikaisemmin tutkittu pääasiassa vain hulevesien laadun ja katupölyn kannalta. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole pyrkineet selvittämään millainen siisti katu on. Helsingin kaupunki on etsinyt aktiivisesti uusia tapoja järjestää ja tehostaa katujen puhtaanapitoa. Varsinkin viime vuosina kehitys on ollut nopeaa ja muutoksia on tehty paljon. Tontinomistajille ennen kuuluneet kadun puhtaanapitotehtävät on siirretty kaupungin hoidettaviksi esikaupunkialueilla. Nämä alueet ovat nyt ns. kokonaisvastuuhoitoalueita. Lisäksi perinteisistä puhdistuskertoihin ja katuluokkiin perustuvista laatuvaatimuksista on luovuttu. Kaupunki on jaettu uusiin puhtaanapitovyöhykkeisiin, joilta edellytettävä siisteyden taso vaihtelee. Puhtaanapitourakoitsijat saavat itse päättää, kuinka siivous hoidetaan, kunhan kaupungin asettamat laatuvaatimukset täyttyvät. Laatuvaatimukset perustuvat silmämääräiseen arvioon. Diplomityön merkittävin osa koostui Helsingin katujen puhtaanapitoseurannasta, joka tehtiin elokuussa 2010. Seurannassa oli mukana seitsemän kohdetta eri puolella kaupunkia. Kohteissa suoritettiin roskien laskentaa kahden viikon ajan kolmena päivänä viikossa. Seurannan tuloksena kehitettiin kuusiportainen siisteysasteikko, jonka perusteena on katualueella olevien roskien määrä metriä kohden. Roskalla tarkoitetaan tässä yli kahden euron kolikon suuruista, ihmisen toiminnasta peräisin olevaa roskaa. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että raja kohtalaisen siistin ja jokseenkin roskaisen katualueen välillä on 0,3 roskaa/m. Siistillä tai erittäin siistillä katualueella roskien määrä on alle 0,2 roskaa/m. Selvästi roskaisella tai erittäin roskaisella katualueella roskia on yli 0,4 kpl/m. Seurannan perusteella todettiin myös, että merkittävimmät roskaisuutta edistävät tekijät ovat kadulla oleva kasvillisuus sekä ajoradan tasossa oleva kadunvarsipysäköinti. |
| Tiivistelmä (eng): | The main objective of this thesis was to develop the quality requirements for street cleaning in the city of Helsinki. This included quantitively defining how to class the cleanliness of a street. Other ways of improving street cleanliness were also examined. General studies were made on how street cleaning can be arranged. Cleaning arrangements were studied both in domestic and foreign cities, especially those in the Nordic region. A literature review found that street litter is a little researched topic. Earlier studies have mainly focused on rainwater quality and street dust and have not sought to clarify the definition of a clean street. The city of Helsinki has actively been looking for new ways to organize and improve street cleaning. In recent years the development has been rapid, resulting in many changes. In suburban areas, the city is now responsible for the street cleaning tasks that previously belonged to the property owners. These areas are now known as "overall management areas". In addition, conventional quality requirements based on predetermined cleaning times and street categories have been abandoned. The city has been divided into new cleaning zones, which require different levels of cleanliness. Contractors can decide for themselves how to organize the cleaning activities as long as the city imposed quality requirements are met. These quality requirements are based on a visual estimate of cleanliness. The most significant part of the thesis consisted of a street cleaning survey in Helsinki. The survey was conducted at seven locations around the city in August 2010. The research method was to calculate street litter three days a week over a two week period. The result of the survey was a six level cleanliness scale, which is based on the amount of litter per meter in a street area. A piece of litter is defined to be an object left by a human and bigger than a two euro coin in size. Based on the survey results, the limit between a reasonably clean and a somewhat dirty street area was defined to be 0.3 pieces of litter per meter. In a clean or an extremely clean street area the amount of debris should be less than 0.2 pieces of litter per meter. A clearly dirty or extremely dirty street area has more than 0.4 pieces of litter per meter. The survey also found that the main factors further contributing to litter accumulation are street vegetation and on-street parking. |
| ED: | 2011-05-30 |
INSSI tietueen numero: 42095
+ lisää koriin
INSSI