haku: @keyword piping / yhteensä: 7
viite: 3 / 7
Tekijä:Sierla, Esko
Työn nimi:Konehuoneen putkituotantoprosessin laadun parantaminen
Improvement of the engine room pipe production process
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:60 s. + liitt. 10      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sovelletun mekaniikan laitos
Oppiaine:Laivanrakennusoppi   (Kul-24)
Valvoja:Varsta, Petri
Ohjaaja:Remes, Heikki ; Miettinen, Pauli
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  3946   | Arkisto
Avainsanat:piping
quality
two-way flow of information
QFD-method
putkistot
laatu
kaksisuuntainen tiedonkulku
QFD-menetelmä
Tiivistelmä (fin): Laivanrakennuksessa tuotannon tehostaminen on jatkuva prosessi, jota voidaan parantaa osaprosessien laatua parantamalla.
Perinteisesti laatua on parannettu siirtämällä asennustyötä pois laivasta ja kehittämällä uusia toiminta-tapoja.
Tässä diplomityössä tarkastellaan konehuoneen putkituotantoprosessin laadun parantamista suunnittelun, valmistuksen ja asentamisen osalta.

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää putkituotantoprosessin laadun parannustoimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää prosessin virheitä ja parantaa kaksisuuntaista tiedonkulkua prosessin vaiheiden välillä.
Yleisimmät virhetyypit selvitettiin otantatutkimuksen ja haastatteluiden avulla, jonka jälkeen niiden ratkaisemiseksi kehitettiin laadun parannustoimenpiteet.
QFD-menetelmän avulla laadun parannustoimenpiteille määritettiin kustannustehokkuudet ja ABC-analyysilla niistä valittiin neljä kustannustehokkainta vaihtoehtoa: työohjeiden selventäminen, putkien vastaanottotarkastukset, konehuoneen suunnittelun törmäystarkastelu ja tietokonepisteiden perustaminen asennuspaikkoihin.
Tutkimuksen lopputuloksena muodostettiin kustannustehokkaimmat laadun parannustoimenpiteet sisältävä putkituotantoprosessin vuokaavio.
Kustannusvaikutuksien arvioimiseksi selvitettiin konehuoneen suunnitteluvirheiden ja asennustuntien ylityksen välinen korrelaatio.

Helsingin telakalla vuonna 2005 valmistuneen Fesco Sakhalin jäänmurtajalle tehdyssä case-tutkimuksessa arvioitiin vuokaavion käyttöönotolla saavutettavia saastoja.
Jäänmurtajan tietojen pohjalta muodostettiin kuvitteellinen kuuden laivan sarja, jolla simuloitiin uutta myyntivaiheessa olevaa jäänmurtajasarjaa.
Case-tutkimuksen avulla osoitettiin valittujen parannustoimenpiteiden toimivuus ja arvioitiin niiden soveltuvuutta uusiin projekteihin.
Tulosten perusteella kustannustehokkaimpien parannustoimenpiteiden avulla voitaisiin saastaa noin 8,3 - 9,3 % konehuoneen työkustannuksista verrattuna nykyiseen toimintatapaan.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Helsingin telakalla kannattaa ottaa käyttöön ainakin neljä kustannustehokkainta konehuoneen putkituotantoprosessin laatua parantavaa toimenpidettä.
Lisäksi parannustoimenpiteiden toimivuus tulisi varmistaa seuraavissa laivaprojekteissa.
Selvänä jatkotutkimustarpeena on korrelaatiovertailun laajentaminen koko laivan kattavaksi, jolloin voidaan arvioida laatua parantavien toimenpiteiden toimivuutta myös laivamittakaavassa.
Tiivistelmä (eng): Improving production efficiency is a continuous process in the shipbuilding industry.
The quality of shipbuilding is improved through different kinds of operation development projects.
Traditionally, quality improvement projects have concentrated on moving installation work out of the ship and improving present working methods.
In this thesis, quality improvement concentrates on design, manufacturing and installation of engine room piping's.

The specific aim of this study was to develop quality improvement practices for piping systems in the machinery room, which can be used to improve the quality of the process as well as the two-way flow of information between different phases of the process.
An extensive error analysis was carried out with the help of a sample survey and interviews and thereafter quality improvement practices for the errors were developed.
The results were then analysed using the QFD-method and the four most cost efficient practices were subsequently selected through ABC-analysis.
These practices were well defined work instructions, acceptance inspections for pipes, collision detection of the engine room design and the founding of computer sites at the manufacturing areas.
As a result of the study, an illustrative flow chart with the four most cost efficient practices was created.
The cost effects were estimated with the help of a correlation study between design revisions and overtime work.

Results from the cost estimation of the new pipe production process were used to carry out a case study in relation to the Fesco Sakhalin icebreaker, which was delivered from Helsinki shipyard in 2005.
An imaginary series of six icebreakers, still at the sales stage, were then simulated based on Fesco Sakhalin.
New quality improvement practices were tested with the help of the case study.
Based on the results of the case study, Helsinki shipyard could save approximately 8.3 - 9.3 % of the working hours in the engine room by using the most cost efficient practices compared to the current mode of operation.

The results of the study show that it would be profitable for Helsinki shipyard to add the four most cost efficient improvement practices into the pipe production process.
In addition, the performance and reliability of the quality improvement practices should be ensured in the next ship projects.
A major subject for further studies is to expand the correlation study to cover the entire ship in order to validate the new quality improvement practices in ship scale.
ED:2011-07-06
INSSI tietueen numero: 42639
+ lisää koriin
INSSI