haku: @instructor Viitala, Tuomo / yhteensä: 7
viite: 1 / 7
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Kälvälä, Jenny |
| Työn nimi: | Akuuttirajat rautatievaihteiden mittauksissa |
| Acute limits in the railway turnout measurements | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | 97 + [37] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Tietekniikka (Yhd-10) |
| Valvoja: | Pellinen, Terhi |
| Ohjaaja: | Viitala, Tuomo ; Raitanen, Niina |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201406242165 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | measurement of turnout acute limit maintenance of turnout vaihteen mittaus akuuttiraja vaihteen kunnossapito |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli selvittää vaihteen toiminnan kannalta kriittisimmät mitat ja syitä akuuttirajojen ylittymiseen. Kolmen kunnossapitoalueen mittauspöytäkirjojen avulla tutkittiin, missä vaihteen osissa mitat eivät ole pysyneet akuuttirajojen sisällä ja onko mitta-arvojen välillä riippuvuuksia. Tutkimus rajattiin vaihteisiin YV54-200-1:9, YV54-200N-1:9, YV60-300-1:9 ja KRVS4-200-1:9. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin vaihteiden kunnossapitoa, kulumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä verrattiin Suomen ja neljän vertailumaan kunnossapitokäytäntöjä. Haastattelujen avulla selvitettiin empiiristä tietoa vaihteiden mittauksesta ja kunnossapidosta. Ulkomaiset mittausohjeet poikkesivat Suomen käytännöistä niin mittausajankohtien kuin mittauspisteiden osalta. Tarkastusvälin määräämiseen käytettiin useimmissa maissa radan nopeutta ja kuljetettuja bruttotonneja. Mittauspisteissä yhtäläisyyksiä oli erityisesti raideleveyden mitoissa kielen kärjestä ja välikiskoalueelta sekä risteyksen ohjausvälissä. Eniten eroavaisuuksia oli KRV-vaihteen mittauspisteissä. Tyypillisesti YV-vaihteen mittauspisteissä akuuttirajat ylittyivät lukuun ottamatta risteyksen ohjausväliä (f-mitta) ja laippauraa (i-mitta), jossa ne useimmiten alittuivat. Akuuttirajojen ylitysten ja alitusten perusteella risteys-vastakiskosovitus on kriittisin vaihteen osa. Poikkeavalla raiteella oli selvästi suoraa raidetta enemmän kunnossapitotoleranssien ja akuuttirajojen ylityksiä. Vaihteen mittapoikkeamien yleisimpiä syitä ovat pölkkyjen huono kunto, kiskojen kuluneisuus ja runsas liikenne poikkeavalle raiteelle. Osa haastatelluista toivoi akuuttirajojen väljentämistä ja liikenteen kulutuksen parempaa huomioon ottamista mittaustiheyden määrittämisessä. Tihennetyn tarkastusvälin käyttö tulisi olla nykyistä johdonmukaisempaa, jotta vaihde ei ehdi kulua vaarallisesti tarkastusten välissä. Ongelmana nähtiin myös, että kunnossapitotoleranssien ylityksiin ei usein puututa, vaan kunnostaminen aloitetaan vasta, kun akuuttiraja ylittyy. Liikenneviraston tulisikin ohjeistuksessaan määritellä selvemmin kunnossapitotoleranssien merkitys. Erityisesti KRV-vaihteen mittaus vaatii lisäohjeistusta, jotta mittauksen suoritustapa ei ole kunnossapitäjän tulkinnan varassa. Akuuttirajojen ylitys tulisi sanktioida, jotta vaihteen kunnostus aloitetaan ajoissa. Toisaalta voitaisiin myös palkita tarjouspyynnössä määriteltyä paremmasta kunnossapidosta. |
| Tiivistelmä (eng): | The goal for the master's thesis was to define the critical measures of a turnout and reasons for acute limit exceeding. With the measurement documents from three different maintenance areas were investigated in which parts of the turnout the measurements reached the acute limits and if there is a dependency between them. The study was limited to the turnout types YVS4-200-1:9, YV54-200N-1:9, YV60-300-1:9 and KRV54-200-1:9. In the literature research was discovered information about maintenance and wear of rails. Moreover, the research compared maintenance procedures in Finland and four reference countries. In the interviews were enquired empirical knowledge of maintenance and measurements of the turnout. Foreign maintenance guidelines varied in inspection intervals and points compared to Finland. The inspection intervals were mostly defined by speed and tonnages. In the measurement points, similarities were track gauge in switch and closure panel as well as distance between check-rail and frog. The major differences were in the measurement points of double crossing. Typically in a standard turnout the measurement results exceeded the acute limits apart from the flange way in the crossing panel where they were below the limits. According to the data, the most critical part of the turnout is the crossing panel. In the curving direction, there were more tolerance exceeding's than in straight direction. The most common reasons for tolerance exceeding were poor condition of sleepers, wear of rails and heavy traffic in the curving direction. Some of the interviewees considered easening the limits and taking traffic wear into account in the inspection intervals. Denser inspections should be more consistent that a turnout does not have time to wear dangerously between inspections. The problem was the overruns of the maintenance limits which did not initiate the maintenance. Therefore, the maintenance actions started only after acute limits were exceeded. The Finnish Transport Agency should define more clearly the importance of maintenance limits. In particular, the measurement of a double crossing requires further guidance in order that measurement method is not dependent on the interpretation of the inspector. The acute limit exceeding should be sanctioned in a way that the repair starts earlier. Secondly, there could be rewards for high quality maintenance. |
| ED: | 2013-06-14 |
INSSI tietueen numero: 46887
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI