haku: @keyword Kestävä kehitys / yhteensä: 70
viite: 65 / 70
| Tekijä: | Nikkola, Elina |
| Työn nimi: | Kestävän kehityksen mittaaminen - uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön yleismittarityön analyysiä ja kehittämisehdotus |
| Measuring sustainable development - the indicators of sustainable use of renewable natural resources, analysis and proposal for development | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Sivut: | 72 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Ympäristönsuojelutekniikka (Puu-23a) |
| Valvoja: | Hynninen, Pertti |
| Ohjaaja: | Hukkinen, Janne |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88641 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 600 | Arkisto |
| Avainsanat: | sustainable development indicators renewable natural resourses kestävä kehitys indikaattorit uusiutuvat luonnonvarat |
| Tiivistelmä (fin): | Termin "kestävä kehitys" perusajatus on, että ympäristöä hoidetaan ja luonnonvaroja käytetään siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyödyntää ympäröivää luontoa ja nauttia puhtaasta ympäristöstä. Kestävä kehitys on ajattelumalli, joka pyrkii yhdistämään toisiinsa taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön yleismittarit julkaistiin vuonna 1999. Ne perustuvat MMM:n vuonna 1997 julkaistuun luonnonvarastrategiaan, jossa on linjattu ministeriön näkemys luonnonvarojen hyväksyttävästä ja toivottavasta käytöstä. Indikaattorit kehitettiin mittaamaan tämän strategian tavoitteiden toteutumista ministeriön eri toimialoilla (maatalous, kalatalous, riista- ja porotalous, vesivarojen käyttö ja hoito sekä maaseutu). Tässä kirjallisuuteen perustuvassa opinnäytetyössä pohditaan kestävän kehityksen käsitettä ja siihen liittyvää indikaattoreiden kehittämistä yleisellä, teoreettisella tasolla. Työssä on myös tarkasteltu MMM:n yleismittareita, esitetty niiden kehittämistyöhön liittyvät puutteet sekä tehty ehdotus siitä miten mittareiden käytettävyyttä voidaan parantaa. MMM:n yleismittareiden suurimmat ongelmat ovat niiden suuri määrä ja se, että ne perustuvat kriteereille, joilla ei ole selviä konkreettisia tavoitteita tai raja-arvoja. Tavoitteiden asettaminen vaatii perusteellista arvokeskustelua sekä maa- ja metsätalousministeriön sisällä että ministeriön ja erilaisten sidosryhmien välillä. Toinen asia, joka vaatii huomiota tulevaisuudessa on se, että indikaattoreiden kehittämisen täytyy lähteä jostakin teoreettisesta perustasta ja indikaattorikehyksestä, jotta niiden sanoma voitaisiin paremmin kohdistaa johonkin tiettyyn ongelmaan kestävyyden eri osa-alueilla. Mittareiden käytettävyyden parantamiseksi ne jaoteltiin DSR (Driving force - State - Response) - mallia hyväksikäyttäen uudelleen ja tältä pohjalta valittiin jokaisesta toimialasta muutama keskeinen indikaattori, joille mahdollinen jatkotyö voidaan perustaa. Koska tarkkoja raja-arvoja ei oltu määritelty voidaan valittujen mittareiden käytettävyyttä parantaa erityisen tulkintaohjeen avulla. Siitä ovatko MMM:n yleismittarit omiaan kuvaamaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ei voitu vetää tarkkoja johtopäätöksiä, sillä tällaista kestävyyden tasoa ei olla määritelty. Kuitenkin voidaan sanoa, että valitut mittarit eivät anna ainakaan ristiriitaista tietoa luonnonvaran tilasta eri toimialojen välillä. Tulevaisuudessa mittareidenkin kehittämisessä on hyvä valita lähestymistapa, joka ottaa myös eri toimialojen eroavaisuudet huomioon. |
| ED: | 2001-02-28 |
INSSI tietueen numero: 16217
+ lisää koriin
INSSI