haku: @supervisor Ernvall, Timo / yhteensä: 74
viite: 13 / 74
| Tekijä: | Into, Laura |
| Työn nimi: | Joukkoliikenteen matkustajalaskentajärjestelmät |
| Passenger counting devices in Public transport | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 115 s. + liitt. 11 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Liikennetekniikka (Yhd-71) |
| Valvoja: | Ernvall, Timo |
| Ohjaaja: | Vihervuori, Marko |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201203131421 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | passenger counting automatic passenger counters APC matkustajalaskennat automaattiset matkustajalaskentalaitteet |
| Tiivistelmä (fin): | Joukkoliikenteen matkustajamäärätietoa kerätään tutkimuksia sekä linjasto- ja aikataulusuunnittelua varten. Tiedonkeruumenetelmänä voidaan käyttää käsinlaskentoja, rahastuslaitteita tai automaattisia matkustajalaskentajärjestelmiä. Automaattiset matkustajalaskentalaitteet laskevat automaattisesti nousevat ja poistuvat matkustajat jokaiselta pysäkiltä linjan reitin varrelta. Laitteet keräävät lisäksi tietoa etäisyyksistä, tapahtumien ajankohdista ja viipeistä. Työn tavoitteena oli tutkia HKL:n uuden automaattisen matkustajalaskentajärjestelmän soveltuvuutta joukkoliikenteen tutkimus- ja suunnitteluprosesseihin seuraamalla laitteen käyttöönottoa asennuksesta tiedon loppukäyttöön asti. Muiden suomalaisten ja ulkomaisten kaupunkien matkustajalaskentamenetelmiä ja -kokemuksia selvitettiin sähköpostikyselyn avulla. Kyselyyn vastanneista kaupungeista 54 % käyttää pääasiallisesti automaattisia matkustajalaskentalaitteita, 37 % rahastuslaitteita ja 7 % käsinlaskentoja matkustajalaskentoihin. Infrapunailmaisimet ovat yleisin käytetty tekniikka. Jo 10-20 % kalustosta varustaminen laitteilla on riittävä useimpien kaupunkien tarpeisiin. Yleisimmät ongelmat koskevat raakatiedon prosessointia, raportointia tai ylläpitoa. HKL:n matkustajalaskentajärjestelmän virhetarkastelut osoittivat, että laite laskee nousijoita liian vähän (virhe -1,8 %) ja poistujia liian paljon (virhe 2,7 %). Kuormituksista tulee lopulta negatiivisia ja matkustajakilometrejä jää laskematta. Laitteen mittaustarkkuus ei riipu matkustajamäärästä. Mittaustarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat pienet lapset, oviaukossa turhaan oleilu ja matkustajien kantamat isot laukut. Myös lastenvaunuilla sekä nousu- ja poistumistavalla voi olla vaikutusta, mutta tässä tarkastelussa se ei käynyt selvästi ilmi. Matka-ajat laite laskee luotettavasti. Laskentabussien kierrätystä ei ole saatu vielä toimimaan liikennöitsijöistä johtuen. Tämä on tarkoittanut sitä, että tietoa on saatu vain murto-osalta bussilinjoista. Raitioliikenteen laskentavaunujen kierrätys on toiminut. Lisäksi raitioliikenteen rengaslinjojen kuormitukset ovat virheellisiä. Suoritettujen virhetarkastelujen perusteella laitteen tietoja voidaan käyttää tutkimus- ja suunnitteluprosesseissa vaikkakin sovelluksen kehitystyö on vielä kesken. Luultavasti tulevaisuudessa rahastuslaitteet suorittavat myös matkustajalaskennan. Näin vältyttäisiin monelta rinnakkaiselta järjestelmältä. |
| Tiivistelmä (eng): | Passenger countings in public transport are carried out for the purpose of research and network and schedule planning. The means of data collection varies from manual counts (paper and pencil) to automatic fare collection devices and automatic passenger counters. Automatic passenger counters (APCs) counts automatically boardings and alightings on every stop on the line's route. Furthermore APCs collect data from distances, time and delays. The purpose of the study is to examine the suitability of HKL's new automatic passenger counting device for the research and transport planning processes. The implementation of the device is followed from the installation to the end use of the data. An e-mail questionnaire was conducted to find out passenger counting methods and experiences in other cities in Finland and abroad. Majority of responded cities 54 % use an APC to collect ridership data. 37 % use automatic fare collection devices and 7 % use manual counts. The most common APC technology used is infrared devices. For most cities it is enough to equip only a 10-20 % of the fleet by devices. Majority of the problems with APCs concern processing of raw data, reporting and maintenance. The outcome of the mistake examination was that HKL's APC undercounts boardings (error -1,8 %) and over counts alightings (error 2,7 %). Load becomes negative and passenger kilometres are missed. The factors which affect the counting accuracy are small children, needles stay in the doorway and big suitcases. The number of boardings and alightings doesn't affect the accuracy. Added to this also the baby carriages and the way of boarding/alighting may have a small effect but in this study it didn't emerge. Travel times APC counts reliable. The circulation of busses doesn't work yet due to the bus operators. In addition the device doesn't count reliable the loads of the circle tram lines. Problems in flow of information have inflicted delays in initialization. The outcome of this study suggests that the reliability and the level of accuracy achieved with the APC are sufficient for the purposes of public transport planning and research. |
| ED: | 2010-04-14 |
INSSI tietueen numero: 39477
+ lisää koriin
INSSI