haku: @supervisor Häkkinen, Pentti / yhteensä: 75
viite: 1 / 75
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Grönvall, Ville
Työn nimi:Autokansipalon sammutus ja onnettomuustutkinnan kehittäminen
Fire extinguishing on ship's car deck and development of accient investigation
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:viii + 109 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sovelletun mekaniikan laitos
Oppiaine:Laivanrakennusoppi   (Kul-24)
Valvoja:Häkkinen, Pentti
Ohjaaja:Heikkilä, Martti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5144   | Arkisto
Avainsanat:car-deck
car deck fire
accient investigation
fire detection
fira fighting
investigation methodology and SHELL-model
autokansi
autokansipalo
onnettomuustutkinta
palonilmaisu
sammutus
tutkintametodiikka
SHELL-malli
Tiivistelmä (fin): Laivan autokannella kuljetettava lasti muodostaa suuren palokuorman ja autokannen avoin rakenne mahdollistaa palon esteettömän etenemisen.
Siksi palon aikainen havaitseminen ja tehokas sammutustoiminta ovat vieläkin tärkeämpiä kuin muissa laivan tiloissa.
Täten työssä päätettiin kartoittaa ja analysoida hälytys- ja sammutustoimintaa todellisissa autokansien palotilanteissa yhteisten piirteiden ja ongelmien löytämiseksi sekä toisaalta kehittää sopivaa mallia, jonka avulla autokansipalojen sammutusta voitaisiin onnettomuustutkinnassa käsitellä mahdollisimman kattavasti.
Työllä oli siis kaksi tavoitetta.

Tiedonhankinnan päämenetelmä työssä oli autokansipaloja koskevien onnettomuustutkintaselostusten analyysi.
Materiaalin systemaattiseen käsittelyn perustaksi valittiin nk.
SHELL-malli, jota Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on ehdottanut käytettäväksi yhtenä inhimillisen tekijän onnettomuustutkintamenetelmänä.
SHELL-mallin avulla pyrittiin selvittämään inhimillisen toiminnan ja eri tekijöiden, mm. laitteistojen ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta sammutuksessa.
SHELL-malli on lähtökohtaisesti abstrakti, joten mallin vuorovaikutusten konkretisoimiseksi luotiin tarkastelukehikko, jossa SHELL-mallin yhteyteen liitettiin IMO:n ehdottaman palotutkinnassa käytettävän tarkastuslistan kohtia sopiviksi muokattuina.
Kehikon avulla tutkintaselostusten informaatio hajotettiin järkeviksi kokonaisuuksiksi systemaattisen tarkastelun mahdollistamiseksi.
Kehikon avulla selostuksia käsiteltäessä pyrittiin saamaan kuva myös siitä, pystyisikö kehikon avulla kehittämään edelleen onnettomuustutkintametodiikkaa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, samoin kuin onnettomuustutkintaselostukset.

Työn ensimmäiseen teemaan, hälytys ja sammutus, vaikuttaneet seikat olivat onnettomuustapauksissa moninaiset koskien mm. palon syntypaikkaa, palonilmaisua ja tilanteen varmistusta, alkusammutuksen ja sammutusjärjestelmien käyttöä, autokannen ahtautta ja savuisuutta sekä miehistön ohjeistusta ja komentosillan johtamistoimintaa.

Työn toisesta tavoitteesta, onnettomuustutkintamallin kehittämistä, saatiin hyvät tulokset.
Tehtyjen pohdintojen perusteella suurin hyöty tarkastelukehikosta olisi tutkinnan systemaattisuuden lisääminen.
Mallin avulla tutkinnasta tulisi kattavampi ja vaara eri osa-alueiden tahattomalle poisjättämiselle pienenisi, sammutuksen ja rakenteiden paloturvallisuuden puutteet voitaisiin havaita helpommin jo vaarattomammissa tapauksissa, useiden onnettomuustapausten keskinäinen vertailu helpottuisi ja tutkintaselostuksien analyysiosa saataisiin kirjoitettua siten, että vuorovaikutussuhteet sammutuksessa paljastuisivat lukijalle kenties nykyistä paremmin.
ED:2009-04-02
INSSI tietueen numero: 37263
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI