haku: @supervisor Yläsaari, Seppo / yhteensä: 77
hakutulos-lista
viite: 4 / 77
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hultin, Sami
Työn nimi:Ruostumattomien terästen hapettumis- ja pelkistymisreaktioiden tutkiminen CER-menetelmällä
Use of CER technique on oxidation and reduction of stainless steels
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:87      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Korroosionestotekniikka   (Mak-85)
Valvoja:Yläsaari, Seppo
Ohjaaja:Aromaa, Jari ; Nopanen, Mira
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työssä tutkittiin uuden CER -menetelmän (Contact Electric Resistance) soveltuvuutta mitata austeniittisten ruostumattomien terästen hapettumis- ja pelkistymisreaktioita.
Kirjallisuusosassa selvitettiin ruostumattomien terästen oksidikalvon rakennetta, oksidikalvon muodostumisen kinetiikkaa ja termodynamiikkaa sekä terästen seosaineiden vaikutusta oksidikalvon muodostumiseen.
CER -menetelmästä esitettiin teoreettinen ja toiminnallinen perusta sekä menetelmän soveltuvuus sähkökemiallisiin mittauksiin.
Lisäksi esitettiin perinteisten pinta-analyysimenetelmien teoreettiset perusteet sekä oksidikalvojen tutkimisen sovelluskohteet.
Kirjallisuusosan lopussa verrattiin uutta CER -menetelmää perinteisiin menetelmiin.

Kokeellisessa osassa tutkittiin ruostumattomien terästen AISI 304, AISI 316L, Polarit 725 ja Polarit 750 passivoitumista ilmassa, vesijohtovedessä, NaCl-liuoksissa sekä typpihapossa lämpötiloissa 23 °C ja 60 °C.

CER -menetelmällä voidaan mitata ruostumattomien terästen passivoitumisnopeutta in situ -mittauksena.
Tämä kävi selvästi ilmi menetelmän kyvystä erotella lämpötilan ja liuoksen koostumuksen vaikutukset passivoitumisnopeudessa.
Katodista pelkistymisnopeutta ei ruostumattomille teräksille voida mitata, koska voimakas polarisointi häiritsee mittausta.
Esteitä kemiallisen pelkistymisnopeuden mittaamiselle ei havaittu.
Passiivikalvojen paksuuksia voidaan varovaisesti vertailla CER-menetelmällä.

Lämpötilan nouseminen kiihdyttää terästen passivoitumisnopeutta.
Myös liuoksen koostumus vaikutti passivoitumisnopeuteen.
Kloridipitoisuuden nousu kiihdytti Polarit 725:n ja hidasti Polarit 750:n passivoitumisnopeutta.
Passiivikalvon paksuudessa havaittiin muutoksia terästyypin, liuoksen koostumuksen ja lämpötilan vaihdellessa.
Typpihapon lämpötilan nousun havaittiin lisäävän terästen passivoitumisnopeutta merkittävästi.
Teräkset passivoituivat parhaiten 10 - 20 % typpihapossa lämpötilassa 60 °C.10-40 % typpihapossa lämpötilassa 23 °C teräkset eivät passivoituneet tyydyttävästi.
Muissa tutkituissa liuoksissa kalvon paksuus kasvoi ja kalvon rakenne muodostui huonommaksi kuin typpihapossa.
ED:1997-06-30
INSSI tietueen numero: 12393
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI