haku: @keyword Helsinki / yhteensä: 77
viite: 33 / 77
Tekijä:Wasastjerna, Sinikka
Työn nimi:Hakaniemen ja Kruununhaan ranta-alueiden täydennysrakentaminen - tutkielmia julkisesta ja yksityisestä kaupunkitilasta
Infill development in Hakaniemi and Kruununhaka shore areas - experiments in public and private spaces of the city
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:53 + [5]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Arkkitehtuurin laitos
Oppiaine:Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus   (A-36)
Valvoja:Harris, Trevor
Ohjaaja:
Sijainti:P1 Ark A folio     | Arkisto
Huom:Muoto: kirja, planssit 5 kpl
Avainsanat:Hakaniemi
Kruununhaka
infill development
public
private
Helsinki
urban planning
Hakaniemi
Kruununhaka
täydennysrakentaminen
julkinen
yksityinen
Helsinki
kaupunkisuunnittelu
Tiivistelmä (fin): Helsingin Hakaniemen ja Kruununhaan kaupunginosissa avautuu tulevien liikenteen uudelleenjärjestelyiden myötä mahdollisuus laajamittaiselle täydennysrakentamiselle.
Helsingin kaupunki suunnittelee huonokuntoisen Hakaniemen sillan uudelleenrakentamista.
Samassa yhteydessä sillan ja siihen liittyvien teiden linjausta voidaan muuttaa.
Tässä työssä esitetään sillan siirtämistä idemmäksi, siten että tieyhteys kulkisi Merihaan kansirakenteen alta olemassa olevaa tunnelia hyödyntäen.
Järjestely vapauttaisi runsaasti tonttimaata uudisrakentamiselle.
Samalla vilkasliikenteinen, moottoritiemäinen Sörnäisten rantatie muutettaisiin kaupunkibulevardiksi, jolloin katutilan ja sen lähiympäristön viihtyisyys kohenisi.
Hakaniemen torin alle suunnitteilla oleva pysäköintilaitos liiketiloineen mahdollistaa nykyisin ranta-alueille levittäytyvien pysäköintipaikkojen sijoittamisen maan alle, jolloin rantavyöhykettä vodaan kehittää.

Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustan vieressä ja aluetta palvelevat poikkeuksellisen hyvät liikenneyhteydet.
Helsingin keskustan alittavan lähiliikenteen rautatielinjan, Pisara-radan asema on suunnitteilla nykyisen Hakaniemen metroaseman yhteyteen.
Hakaniemen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa Helsingin toiseksi tiheimmin asutun kaupunginosan keskuksena antaa perusteen kehittää aluetta tiiviinä ja urbaanina solmukohtana palveluineen.
Kruununhaan pohjoisranta on identiteetiltään erilainen.
Historiallisesti arvokkaiden asuinkerrostalojen muodostama tiivis korttelirakenne antaa alueelle yksityisemmän ja yhtenäisemmän luonteen.
Suunnittelualueen molempia rantavyöhykkeitä pyritään kehittämään niiden erilaisten ominaispiirteiden mukaisesti.

Suunnitelmaosuus pohjautuu tutkimukseen julkisen ja yksityisen kaupunkitilan suhteesta.
Työssä esitellään lyhyesti julkisen ja yksityisen kaupunkitilan teoriaa yleisellä tasolla ja tarkennetaan sen jälkeen siihen, miten teoria ilmenee kaupungin fyysisessä rakenteessa ja erilaisissa suunnitteluratkaisuissa.
Yksityinen tila on yksilön henkilökohtaista tilaa tai laajennettuna perheen tai muun tarkkaan rajatun ryhmän hallinnoimaa tilaa.
Yksityisellä tilalla on monenlaisia konkreettisia ilmentymiä kaupungissa kuten asunto, parveke, piha tai auto.
Julkisia paikkoja ovat perinteisesti esimerkiksi kadut, aukiot ja puistot.
Tosiasiassa julkista tilaa sääntelevät kuitenkin monet sosiaaliset normit ja niiden valvonta ja kontrolli on lisääntynyt.
Työn lopussa esitellään varsinainen suunnitelma, jossa julkisen ja yksityisen tilan suhdetta on pyritty tulkitsemaan sekä kaupunkirakenteen fyysisinä muotoina että erilaisten toimintojen osoittamisen kautta.

Hakaniemen ranta-aluetta muokataan suunnitelmassa julkisena tilana pienten kaupunkiaukioiden tilasarjana.
Pieniä aukioita ympäröivät yleisessä käytössä olevat "siirtolakasvihuoneet", tanssipaviljonki sekä pienet työtilat ja myymälät.
Rakennusten viherkatot muodostavat terassoituvan rantapuiston ja laajentavat siten julkista tilaa myös ylemmälle tasolle.
Puistotaso liittyy pohjoispuolelta uusien asuinkerrostalojen muodostamaan suurkortteliin kävelysilloilla.
Julkinen tai puolijulkinen tila jatkuu siten ylemmällä tasolla, jonka alapuolelle jää suuri korttelipiha.
Sillat risteilevät sisäpihan matalampien rakennusmassojen katoilta toisille, jolloin asuntojen kattopuutarhat rytmittävät kävelyreittiä.
Idässä sillat yhdistyvät vielä Merihaan kannelle nostettuun kävelytasoon.
Nykyisin melko eristäytyneen vaikutelman antava Merihaka saadaan näin integroitua tiiviimmin muuhun kaupunkirakenteeseen.
Merihaan reuna-alueiden kehittämiseksi on kansirakenteen länsireunalle ehdotettu pienten liiketilojen ketjua ja luoteiskulmaan uutta julkista maamerkkirakennusta.
Tontti voisi soveltua esimerkiksi uuden taideyliopiston paikaksi.

Suunnitelmassa etsitään kehityskohteita myös esimerkiksi Hakaniemen torin ympäristöstä.
Pitkäsilta ja torin länsipuolinen osa Siltasaarenkadusta esitetään muutettavaksi joukkoliikennekaduksi, jolloin liikenteeltä vapautuu paljon tilaa torialueeksi.
Torialuetta täydennetään vielä uudella kauppahallilla sen eteläreunassa ja uudella vesiaiheella.
Myös torin pohjoisosan läpi kulkevaa Merihaka-Eläintarhanlahti -kävelyakselia korostetaan erilaisilla suunnitteluratkaisuilla.

Kruunuhaan puolella purettavan Hakaniemen sillan rampeilta vapautuvaa tilaa käsitellään yksityisempänä kaupunkitilana ja ranta-aluetta täydennetään ympäröivän kaupunkirakenteen mukaisesti asuinkortteleilla.
Uudisrakentaminen muodostaa muurimaisen jalustan ylempänä kohoavalle historialliselle kaupunginosalle.
Aivan rantaan jää julkinen, laiturimainen kävelyalue, joita asuinkortteleiden alimman kerroksen liiketilat elävöittävät.

Suunnittelualueen itäreunaa aivan meren tuntumassa on käsitelty kevyemmin.
Pienet sauna-, uima-, kahvila- ja veneilypaviljongit rytmittävät muuten avointa rantavyöhykettä.
Tiivistelmä (eng): Future reorganization of traffic routes will offer new possibilities for the development of the districts of Hakaniemi and Kruununhaka in Helsinki.
The City of Helsinki is planning to reconstruct the Hakaniemi Bridge, which is currently in poor condition.
This enables adjusting the location of the bridge and the connecting road network.
In this Master's thesis, the bridge is proposed to be moved eastwards so that the traffic connection would be re-routed under the deck structure of Merihaka along the existing road tunnel.
This arrangement would free significant land areas for new development.
At the same time the Sörnäisten rantatie road, in its current state heavily trafficked and highway-like, would be transformed into a boulevard, improving the streetscape and its surroundings.
An underground parking facility including shops and boutiques has been proposed to be located under the Hakaniemi Square.
The car park would make it possible to remove most of the parking places taking up space on the shore areas and redevelop the waterfront.

The planning area is centrally located next to the urban core of Helsinki and has exceptionally well organized public transport.
The plan is to build a new railway station next to the existing Hakaniemi subway station for the proposed commuter rail loop (Pisara) which passes under the Helsinki City center.
Hakaniemi is the center for one of the most densely populated areas in the city which gives reason to further develop it as a compact and urban residential hub with abundant services.
The northern shore of Kruununhaka on the other hand has quite a different identity.
The aim of this work is to develop both waterfronts respecting their different characteristics.

The plan in based on a study of the relationship between the public and the private spaces of the city.
This paper gives a short, general introduction to the theory of public and private spaces and continues to specify how the theory could be applied to planning and the physical structure of the city.
Private space includes the personal space of an individual or more broadly the space administered by a family or another clearly defined social group.
Private space has many physical expressions in the city, such as an apartment, a balcony, award or a car.
Traditionally public spaces take the form of a street, a square or a park, for example.
In reality, almost all public space is controlled by social norms and regulation has increased.
The actual plan is presented in the final part of this paper.
The objective is to interpret the relationship between the public and the private by assigning different functions and physical forms to the planning area.

In the plan, the Hakaniemi waterfront will be arranged into a series of small plazas.
The squares are surrounded by public 'allotment greenhouses', a dance pavilion, small shops and work spaces.
The terraced green roofs form a park by the sea and provide public areas on the upper level as well.
The raised public park connects on the northern side to a large residential city block through a network of pedestrian bridges.
The public or semi-public space therefore continues on a raised level over the courtyard.
The bridges cross over smaller buildings in the courtyard so that the walkway is interspersed with the roof top gardens of the houses.
On the east side, the bridges extend to the existing pedestrian deck, helping to connect the somewhat isolated Merihaka area to the rest of the city.
For further development of the Merihaka perimeter areas, a new series of small businesses is proposed on the western side of the deck and a new public landmark building on the north-west corner of Merihaka.
The plot would be suitable, for instance, for the new University of Art (Taideyliopisto).

The plan focuses also on finding development sites in the surroundings of Hakaniemi Square.
The proposal includes making the Pitkäsilta Bridge and the part of Siltasaarenkatu Street bordering the Hakaniemi Square for public transport only, which allows for more space for the market square.
The square will also be developed by building a new Market hall on the southern side of it and introducing a new water canal next to the square.
The axial walkway leading from Merihaka to the Eläintarhanlahti Bay, passing also through the northern part of the Hakaniemi Square, is emphasized with some architectural interventions.

On the Kruununhaka side, the space freed from the access roads of the Hakaniemi Bridge is treated more as a private space and the shore area is complemented with residential blocks corresponding to the surrounding environment.
New construction will form a kind of a podium for the historical city fa9ade rising behind it.
A public pier-like walkway right at the shore is enlivened by retail spaces on the ground floor of the residential buildings.

The seaside on the easternmost part of the planning area is given a lighter treatment.
Small swimming and boating pavilions, saunas and cafes are the only accents in the otherwise open and public shore area.
ED:2012-04-23
INSSI tietueen numero: 44255
+ lisää koriin
INSSI