haku: @keyword ad hoc -verkot / yhteensä: 8
viite: 7 / 8
Tekijä:Koskinen, Henri
Työn nimi:Connectivity and Reliability in Ad Hoc Networks
Ad hoc -verkkojen yhteydellisyys ja luotettavuus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:vi + 48      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Tietoverkkotekniikka   (S-38)
Valvoja:Aalto, Samuli
Ohjaaja:Virtamo, Jorma
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  2984   | Arkisto
Avainsanat:Ad hoc networks
connectivity
reliability
random graphs
graph algorithms
statistical models
Ad hoc -verkot
yhteydellisyys
yhtenäisyys
luotettavuus
satunnaisgraafit
graafialgoritmit
tilastolliset mallit
Tiivistelmä (fin):Ad hoc -verkko on viime aikoina kasvavaa kiinnostusta herättänyt tutkimuskonsepti.
Sillä tarkoitetaan langattomien päätelaitteiden keskenään muodostamaa verkkoa, joka on täysin riippumaton kiinteästä verkkoinfrastruktuurista.
Tällaisille verkoille on lukuisia sovellusmahdollisuuksia, joista erilaiset istunnot, sotilasverkot ja pelastusviranomaisten hätätilanteissa muodostamat verkot ovat vain muutamia esimerkkejä.

Vaikka ad hoc -verkkoja on tutkittu jo kauan, ensimmäinen käytännön toteutus antaa vielä odottaa itseään: ad hoc -verkkoihin liittyy monta haastavaa ongelmaa.
Eräs niistä on verkon yhteydellisyys eli vaatimus siitä, että verkon kaikki solmut saavat yhteyden toisiinsa.
Tämä riippuu solmujen keskinäisistä etäisyyksistä ja suoran viestinnän kantamasta.

Tässä työssä lähestytään yhteydellisyysongelmaa mallintamalla verkko satunnaisgraafina.
Olettamalla kaikille verkon solmuille yhtä suuri kantama (tai yleisemmin suurin saavutettava kantama) määritellään verkon yhteydellisyyden rajakantama satunnaismuuttujaksi.
Tämän käyttäytymistä tutkitaan simuloimalla olettaen, että solmujen sijainnit noudattavat tasajakaumaa, ja käyttäen apuna graafialgoritmia, joka määrittää rajakantaman annetusta solmujoukosta.
Simulointidatan analyysin tuloksena saadaan tilastollisia malleja, jotka kytkevät toisiinsa tarvittavan solmujen lukumäärän ja/tai kantaman sekä sallitun pinta-alan, jolle solmut ovat hajaantuneet, siten että satunnainen verkko on yhteydellinen (graafiteorian termein yhtenäinen) suurella todennäköisyydellä.

Tarkastelua laajennetaan yleisempään k-yhtenäisyyden käsitteeseen.
Verkko joka on k-yhtenäinen pysyy yhtenäisenä, kun siitä poistetaan mitkä tahansa k - 1 solmua, millä on tärkeä merkitys verkon luotettavuuden kannalta.
Rajakantaman määritelmä voidaan suoraan yleistää k-yhtenäisyyteen.
Työssä kehitetään 2- ja 3-yhtenäisyyden rajakantamat etsivät algoritmit, ja simulointidataan sovitetaan tilastolliset mallit samaan tapaan kuin yksinkertaisen yhtenäisyyden tapauksessa.
Lisäksi tehdään vertailevaa analyysiä eri yhtenäisyyden asteisiin tarvittavien kantamien välillä.
ED:2003-03-07
INSSI tietueen numero: 19378
+ lisää koriin
INSSI