haku: @keyword multihoming / yhteensä: 8
viite: 7 / 8
Tekijä:Savola, Pekka
Työn nimi:Examining Site Multihoming in Finnish Networks
Loppukäyttäjäverkkojen moniliittyminen suomalaisissa IP-verkoissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:81      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Tietoverkkotekniikka   (S-38)
Valvoja:Kantola, Raimo
Ohjaaja:Miettinen, Jari
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201211073352
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:site multihoming
multihoming
IPv6
multi6
moniliittyminen
monikytkeytyminen
IPv6
multi6
Tiivistelmä (fin): Loppukäyttäjäverkkojen moniliittymisellä tarkoitetaan loppukäyttäjien muodostavien IP-verkkojen, kuten yritysverkon, liittymistä Internetiin useamman verkko-operaattorin kautta yhtäaikaisesti.
Tällä hetkellä IPv6:lle tähän ei ole yleisesti hyväksyttyjä mekanismeja.

Diplomityössä tutkitaan loppukäyttäjäverkkojen moniliittymistä sekä IPv4 että IPv6 -protokollilla kirjallisuutta, muita vastaavia tutkimuksia, reititysmainostuksia FICIX-yhdysliikennepisteessä, sekä suomalaisille operaattoreille suunnattua kyselyä käyttäen.

IPv4:ssa on olemassa kolme-neljä menetelmää jolla saavutetaan ainakin osa halutuista hy6dyista: omien osoitteiden ja AS-numeron hankkiminen ja naiden mainostaminen, tarkemman reitin mainostaminen, monikytkeytyminen tai verkko-osoitemuunnoksen (NAT) käyttö.

IPv6:ssa kaksi ensimmäistä IPv4:n menetelmää ovat operatiivisesti estetty koska niitä pidetään arkkitehtuurillisesti skaalautumattomina, ja neljättä ei ole.

Diplomityössä esitellyn yleissuunnitelman avulla loppukäyttäjäverkot jaetaan neljään kategoriaan: minimaaliset, pienet, suuret ja kansainväliset; jokaisella näistä on erilaiset vaatimuksensa moniliittymiselle.

Keskittyen välittömiin ja lyhyen aikavälin ratkaisuihin, minimaaliset verkot eivät tarvitse ratkaisua, pienet voivat käyttää monikytkeytymistä, konekeskeistä moniliittymistä tai virtuaalitopologista moniliittymistä, suuret verkot samoja menetelmiä tai operaattoririippumattomia osoitteita ja kansainväliset joko riippumattomia osoitteita tai jakautumista useampiin suuriin verkkoihin ja näissä vastaavien menetelmien käyttämistä.

Näyttää selvältä, että tarvitaan vain rajallinen määrä työtä riittävän hyvien, vaatimuksia vastaavien mekanismien viimeistelemiseksi.
Mekanismit ottavat koko Internetin reititysarkkitehtuurin paremmin huomioon, mutta ovat kuitenkin loppukäyttäjäverkolle hankalampia, joten on vielä epäselvää tullaanko niitä käyttämään.
Tiivistelmä (eng): Site multihoming means end-sites connecting to multiple separate network service providers; currently, no IPv6 site multihoming mechanism has been widely accepted yet.

This thesis studies both IPv4 and IPv6 site multihoming mechanisms using literature, other similar studies, analysis of route advertisements at the Finnish exchange point FICIX, and queries on multihoming practices to major ISPs in Finland.

Currently in IPv4, there seem to be three-four main mechanisms which are used to achieve at least some of the multihoming benefits: obtaining their own address space and AS number and advertising those, advertising more specific routes with a different path, using multi-connecting and leveraging NAT.

In IPv6, the first two of IPv4 mechanisms which are considered architecturally unscalable have been operationally prevented for now and the fourth does not exist.

Based on a tentative roadmap introduced in this thesis, organizations are split into four categories: minimal, small, large and international; each have different multihoming requirements which can be met in different ways.

Focusing on immediate and short-term solutions, minimal organizations do not seem to require a solution, small ones could use multi-connecting, host-centric multihoming or multihoming at site exit routers, large ones the same or possibly separate provider independent address allocations, and international ones either provider independent allocations or be broken down to multiple large organizations and using techniques specified for large organizations.

It is apparent that only a limited amount of work is needed to enable sufficiently good multihoming mechanisms which should provide the required features.
However, as the mechanisms are unarguably more difficult for the end-site, while taking the global Internet routing architecture better into account, it is unclear whether they might be adopted.
ED:2003-05-23
INSSI tietueen numero: 19616
+ lisää koriin
INSSI