haku: @instructor Johans, Christoffer / yhteensä: 8
viite: 8 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Ahonen, Päivi |
Työn nimi: | Jalometallisten nanoklusterien syntetisointi ja funktionalisointi |
The synthesis and functionalization of noble metal nanoclusters | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | 63 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Fysikaalinen kemia (Kem-31) |
Valvoja: | Kontturi, Kyösti |
Ohjaaja: | Johans, Christoffer |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4898 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä käsitellään jalometallisten, yksikerroksella passivoitujen nanopartikkelien (monolayer protected clusters, MPC) syntetisointia, ominaisuuksia, karakterisointia ja sovelluksia. Kirjallisuusosassa esitellään jalometalliset nanopartikkelit käsitteenä ja niiden poikkeuksellisia ominaisuuksia. Kokeellisessa osassa syntetisoidaan ja karakterisoidaan funktionalisoituja kulta- ja hopeananopartikkeleita. Metallisia nanopartikkeleita voidaan stabiloida tioleilla, joiden primäärisen rikin on todettu sitoutuvan lujasti useiden metallien pintaan. Tiolipäällysteen avulla metallisista nanopartikkeleista saadaan kemiallisesti hyvin pysyviä, jolloin ne säilyvät muuttumattomina kuivana jauheena ilman läsnä ollessa ja ne voidaan liuottaa ja saostaa uudelleen sopivilla liuottimilla. Stabiilien nanopartikkelien pinnan ominaisuuksia voidaan muokata hajottamatta metallista ydintä tai muuttamatta sen rakennetta ja kokoa oleellisesti. Tutkimusosassa syntetisoitiin heksaanitiolilla passivoituja nanopartikkeleita sekä kullasta että hopeasta, Synteesimenetelmänä käytettiin kahdessa faasissa tehtävää synteesiä, jossa tolueeniin liukenevat nanopartikkelit muodostuivat orgaanisessa faasissa. Tällä menetelmällä onnistuttiin syntetisoimaan stabiileja halkaisijaltaan 1-3 nm olevia kultapartikkeleita, mutta stabiilien kooltaan suurempien 3-10 nm:n hopeapartikkeleiden saanto ei ollut vaadittavan hyvä. Partikkelien kokoa ja kokojakaumaa tutkittiin läpivalaisumikroskooppikuvien (TEM) ja ultraviolettivalon ja näkyvän valon spektroskopian (Uv-vis) avulla. Alkaanitioleilla päällystettyjen partikkelien pintaa muokattiin ligandinvaihtoreaktioilla, joissa osa pintaan kiinnittyneistä alkaanitiolimolekyyleistä korvattiin terminaalisesti funktionalisoidulla tiolilla. Kultapartikkelien pintaan adsorboituneesta heksaanitiolista osa vaihdettiin korvausreaktiossa merkaptopropionihappoon, kun taas hopeapartikkelit funktionalisoitiin atsobentseeni-funktionaalisella tiolilla. Tiolien vaihtuminen todettiin infrapunaspektroskopian (IR) ja voltammetristen mittausten avulla. Syklisellä voltammetrialla (CV) ja differentiaalipulssivoltammetrialla (DPV) tutkittiin myös partikkelien kvantisoitunutta varautumista sekä sähkökemiallista reaktiivisuutta. |
ED: | 2005-01-27 |
INSSI tietueen numero: 26695
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI