haku: @instructor Johans, Christoffer / yhteensä: 8
viite: 7 / 8
Tekijä: | Repo, Eveliina |
Työn nimi: | Sähkökemiallinen molekyylikytkin |
Electrochemical molecular switch | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | ix + 65 s. + liitt. 10 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Fysikaalinen kemia (Kem-31) |
Valvoja: | Kontturi, Kyösti |
Ohjaaja: | Johans, Christoffer |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4304 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tämän työn tarkoitus oli löytää sähkökemialliseksi molekyylikytkimeksi sopiva kuparikompleksi. Kolmen erilaisen kompleksin rakenteita ja ominaisuuksia analysoitiin mittausten ja kirjallisuuden pohjalta. Kompleksien sähkökemiaa tutkittiin syklisellä voltammetrialla. Kirjallisuusosassa käsiteltiin molekyylikytkinsovelluksia ja esiteltiin siirtymämetallikompleksit ja niiden sähkökemialliset ominaisuudet. Kompleksien UV-VIS-absorptiospektrit mitattiin eri liuottimissa. Spektreihin vaikuttivat sekä ligandit että käytetty liuotin. Absorptiospektreissä voitiin nähdä myös muutoksia, kun kompleksit pelkistettiin kemiallisesti. Syklisellä voltammetrialla tutkittiin kuparikompleksien hapetus-pelkistys -reaktioiden reversiibeliyttä ja reaktiomekanismeja. Cu(py)2(CO2Ph)2 havaittiin liian epästabiiliksi kytkinsovelluksia ajatellen. Cu(bipy)(CO2Ph)2H2O:n reaktiomekanismiksi arveltiin kvasireversiibeliä elektroninsiirtoa seuraava disproportioituminen, mutta simuloitujen käyrien muoto ei vastannut täysin mitattujen käyrien muotoa. Cu(TMEDA)(CO2Ph)2:n elektroninsiirtoreaktio havaittiin hyvin hitaaksi. Komplekseja yritettiin syntetisoida myös suoraan kultaelektrodin pinnalle, mutta varmoja todisteita synteesin onnistumisesta ei vielä saatu. Jatkossa erilaisia menetelmiä molekyylikerrosten muodostamiseen elektrodien pinnalle voidaan tutkia. Koordinaatiogeometrian ja hitaan elektroninsiirtoreaktion perusteella voidaan olettaa, että Cu(TMEDA)(CO2Ph)2 sopii parhaiten kytkinsovelluksiin. |
ED: | 2005-04-07 |
INSSI tietueen numero: 28263
+ lisää koriin
INSSI