haku: @instructor Järvi, Juha / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 2 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Rouvinen, Markus
Työn nimi:Metallisulfaattien ja lentopölyn lämmönjohtavuus kuparin liekkisulatusprosessissa
Thermal conductivity of metal sulphates and flue dust in copper flash smelting process
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:92+14      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaalitekniikan osasto
Oppiaine:Materiaalien valmistustekniikka   (Mak-77)
Valvoja:Gasik, Mikhail
Ohjaaja:Nurminen, Elli ; Järvi, Juha
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Avainsanat:thermal conductivity of flash smelting flue dust
liekkisulatuksen lentopölyn lämmönjohtavuus
Tiivistelmä (fin): Diplomityössä tutkittiin kuparin liekkisulatusprosessissa lämmöntalteenottokattilan seinille kerääntyvän lentopölyn lämmönjohtavuutta eri huokoisuusasteilla ja lämpötiloilla.
Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon seinille kasaantuva lentopöly heikentää lämmönvaihtoa ja vaikuttaa lämmönsiirron tehokkuuteen.

Työn kirjallisessa osassa tarkasteltiin liekkisulatusprosessia, lämmönjohtavuutta ja huokoisuutta, esiteltiin erilaisia lämmönjohtavuuden ja huokoisuuden mittausmenetelmiä sekä tutkittiin materiaalien lämmönjohtavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Huokoisen aineen lämmönjohtavuutta pyrittiin tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti ottamalla erityisesti huomioon huokoisuuden ja lämpötilan vaikutukset.
Materiaalien lämmönjohtavuuksien havaittiin laskevan selvästi niiden huokoisuusasteen kasvaessa.
Lämpötilan vaikutus oli puolestaan hyvin riippuvainen tutkittavasta materiaalista.

Työn kokeellisessa osassa tutkittiin lämmöntalteenottokattilasta kerätyn lentopölyn sekä sen ainesosien, kuparisulfaatin (CuSO4) ja rautasulfaatin (Fe2 (SO4 )3) lämmönjohtavuuksia.
Lämmönjohtavuusmittaukset suoritettiin Hot Disk Thermal Constant Analyser- laitteiston avulla.
Mittauksia suoritettiin erikseen sekä huoneenlämmössä että korkeammissa lämpötiloissa aina 300 °C: n saakka.
Lämmönjohtavuusnäytteitä tutkittiin jauheina sekä useina eri huokoisuuden omaavina puristeina.

Tutkittujen materiaalien lämmönjohtavuudet olivat kaikissa lämpötiloissa sekä jauheina että puristeina alle 1 W/mK.
Lämmönjohtavuudet laskivat huokoisuuden sekä lämpötilan kasvaessa.
Tuloksista voidaan päätellä materiaalien olevan tehokkaita eristeitä huoneenlämmössä sekä lämmöntalteenottokattilan olosuhteissa.
On siis erittäin todennäköistä, että lämmöntalteenottokattilan seinämille kasautuva lentopöly laskee huomattavasti kattilassa tapahtuvan lämmönsiirron tehokkuutta.
ED:2006-04-11
INSSI tietueen numero: 31504
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI