haku: @instructor Laamanen, Heikki / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 3 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lundqvist, Jonas
Työn nimi:Analysis of packet delay variation for adaptive clock recovery
Pakettien viiveenvaihtelun analysointi adaptiivista kellosynkronointia varten
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:x + 82      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Signaalinkäsittelytekniikka   (S-88)
Valvoja:Wichman, Risto
Ohjaaja:Laamanen, Heikki
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:adaptive clock recovery
packet delay variaton
synchronization
CES
adaptiivinen kellosynkronointi
pakettien viiveenvaihtelu
synkronointi
Tiivistelmä (fin): Meneillään oleva konvergenssikehitys kohti seuraavan sukupolven pakettiverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan kaikki tietoliikennepalvelut, on luonut tarpeen pakettipohjaisille synkronointimenetelmille.
Eräs tällainen menetelmä, adaptiivinen kellosynkronointi, hyödyntää ainoastaan piirikytkentäisen yhteyden emulointiin käytetyistä paketeista saatavaa informaatiota.

Adaptiivinen kellosynkronointi on kuitenkin haavoittuva erilaisille pakettiverkkojen haittailmiöille ja aivan erityisesti pakettien läpikulkuviiveen vaihtelulle.
Tästä syystä on aivan olennaista tuntea pakettien viiveenvaihteluun liittyvät tekijät sekä se miten verkon muuttuvat olosuhteet vaikuttavat niihin, jotta voitaisiin kehittää vakaampia ja vikasietoisempia adaptiivisia kellosynkronointialgoritmeja.

Tämän työn päätavoite oli tutkia pakettien viiveenvaihtelua adaptiivisen kellosynkronoinnin näkökulmasta.
Viiveenvaihteluun vaikuttaviin tekijöihin, siihen liittyviin metriikoihin sekä mittaus- ja analyysimenetelmiin, perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen ja kokeellisten tutkimusten avulla.
Eräs avainkysymys oli selvittää tavallisimmin käytettyjen adaptiivisten kellosynkronointimenetelmien rajoitukset sekä kuinka pakettien viiveenvaihtelun analyysimenetelmiä voitaisiin hyödyntää näiden rajoitusten vaikutusten pienentämiseksi.

Pakettien viiveenvaihtelun mittauksia ja analysointia varten suunniteltiin ja rakennettiin testiympäristö emuloimaan Metro Ethernet -verkkoa, jossa adaptiivista kellosynkronointia tyypillisesti tullaan käyttämään.
Kehitetyt mittaus- ja analyysimenetelmät soveltuvat sellaisenaan myös muun tyyppisiin pakettiverkkoihin.
Lisäksi mittaustulosten keruu tehtiin huomattavasti suuremmalla tarkkuudella kuin tunnetuissa aiemmissa pakettiverkkoihin liittyvissä viivetutkimuksissa.
Mittausjärjestelyn ansiosta, kerättyä viiveenvaihtelutietoa voidaan hyödyntää todenmukaisemman viiveenvaihtelun aikaansaamiseen simulaatioympäristössä, minkä pitäisi nopeuttaa algoritmien kehitysprosessia.

Tehdyn kirjallisuustutkimuksen ja kokeellisten tulosten perusteella voidaan todeta, että verkon minimiviiveeseen perustuva adaptiivinen kellosynkronointi on luotettavin ja vakain menetelmä, jos verkko ei ole (lähes) ruuhkautunut useiden sekuntien ajan kerrallaan.
Lisäksi näyttää siltä, että kyseistä minimiviivemenetelmää voitaisiin parantaa hyödyntämäl1 pakettien viiveenvaihtelujakauman alkuosasta kerättyjä tietoja ja että algoritmiin tulisi lisätä ruuhkautumisen tunnistus.
ED:2008-01-02
INSSI tietueen numero: 35040
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI