haku: @keyword sahatavara / yhteensä: 8
viite: 5 / 8
Tekijä: | Vuori, Heidi |
Työn nimi: | Kosteusgradientin tutkiminen eri menetelmin |
Moisture gradient measurements with different methods | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 67 + (24) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta |
Koulutusohjelma: | Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma |
Oppiaine: | Puutekniikka (Puu-28) |
Valvoja: | Kairi, Matti |
Ohjaaja: | Pöljö, Timo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark P80 | Arkisto |
Avainsanat: | wood timber moisture gradient case hardening online moisture meter hand held moisture meter drying quality sahatavara kosteusgradientti case hardering online kosteusmittaus piikkimittaus kuivauslaatu |
Tiivistelmä (fin): | Tämän työn pääasiallisena tavoitteena oli testata erilaisten menetelmien soveltuvuutta ja käytännöllisyyttä kuivatun sahatavaran kosteusgradientin mittaamiseen jatkuvassa tuotannossa. Kosteusgradienttia mitattiin linjastolla olevilla kosteusantureilla, piikkimittarilla sekä viipalointimenetelmällä. Samalla tutkittiin kosteusgradientin ja case hardening -ilmiön yhteyttä. Anturimittaus todettiin toimimattomaksi tavaksi mitata sahatavaran kosteusgradienttia. Pinta-anturin antamat, keskiarvoanturin lukemia pienemmät, arvot johtuvat pääosin heikosta sähkökentästä, eikä pienestä tunkeumasta, kuten oli ajateltu. Sen sijaan piikkimittaus osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi eräkohtaisen kuivauslaadun valvontaan. Viipalointimenetelmä puolestaan on hyvin tarkka kosteudenmääritystapa myös yksittäisille kappaleille. Viipaleiden määrän vähentäminen yhdeksästä kolmeen antoi hyvin rohkaisevia tuloksia, sillä eroa syntyi vain noin 1 %-yksikön verran. Viipalointimenetelmän yksinkertaistaminen nopeuttaisi mittauksia huomattavasti. Kosteusgradientilla todettiin olevan selvä yhteys case hardening -raon muodostumiselle. Laaduntarkkailua varten voidaan kosteusgradientille asettaa tavoitearvot, joilla case hardening -rako pysyy hyväksyttävissä rajoissa. Esimerkiksi pyrittäessä EDG -suositusten mukaiseen 1 mm rakoon, tulee kosteusgradientin olla 75 mm:lle <4,2 %, 50 mm:lle <2,0 % ja 32 mm:lle <1,0 %. |
ED: | 2008-09-18 |
INSSI tietueen numero: 36276
+ lisää koriin
INSSI