haku: @keyword Baltic Sea / yhteensä: 8
viite: 6 / 8
Tekijä:Sjöblom, Heidi
Työn nimi:Suomesta Itämereen laskevien jokien fosfori- ja typpikuormat 1961-2006 - arvio maatalouden kuormitusmuutoksista
The phosphorus and nitrogen loads from Finnish rivers to the Baltic Sea 1961-2006 - changes in nutrient loads originated from agriculture
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:84 s. + liitt. 45      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Vesitalous ja vesirakennus   (Yhd-12)
Valvoja:Vakkilainen, Pertti
Ohjaaja:Ekholm, Petri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:loading of nutrients
changes in nutrient loads
total phosphorus
total nitrogen
phosphorus load
nitrogen load
agriculture
Baltic Sea
ravinnekuormitus
kuormitusmuutokset
kokonaisfosfori
kokonaistyppi
fosforikuorma
typpikuorma
maatalous
Itämeri
Tiivistelmä (fin): Itämeri rehevöityy kiihtyvällä vauhdilla siihen kohdistuvasta voimakkaasta ravinnekuormituksesta johtuen.
Yhtenä suurimmista kuormituslähteistä pidetään maataloutta.
Tässä työssä tutkittiin, miten Suomesta Itämereen kulkeutuvat rehevöitymistä aiheuttavat fosfori- ja typpikuormat ovat muuttuneet pitkällä aikavälillä.
Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat maatalouden ravinnekuormituksen muutokset.

Työn pohjana käytettiin ympäristöhallinnon vedenlaatu- ja virtaamatietoja koko käytettävissä olevalta ajanjaksolta.
Työssä tarkasteltiin 22 Suomen rannikkoalueelta Itämereen laskevaa jokea, joille laskettiin kokonaisfosforin ja -typen kuormat neljällä kaudella ajanjaksolla 1961-2006.
Jokien valuma-alueet olivat pääasiassa maatalousvaltaisia ja vähäjärvisiä, mutta vertailun vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan myös muutama joki, joiden valuma-alueen peltoprosentti on pieni.

Jokien ravinnekuormien laskennassa käytettiin empiiristä regressiomallia, jolla mallinnettiin veden ravinnepitoisuuden ja virtaaman yhteyttä.
Fosforin ja typen kausittaiset kokonaiskuormat laskettiin mallinnetuista päivittäisistä pitoisuusarvoista ja mitatuista virtaamista.
Jotta voitiin tutkia maatalouden ravinnekuormituksen muutoksia, kokonaiskuormista vähennettiin tilastoidut yhdyskuntien jätevesikuormat sekä arvioidut haja-asutuksen jätevesien ja metsätalouden ravinnekuormat.
Jätevesikuormista ja metsätalouden kuormituksesta ei ollut tietoa saatavilla 1960- luvulta, joten maatalouden kuormitusmuutoksia voitiin tarkastella vain vuodesta 1971 alkaen.

Työssä lasketut jokien ravinnekuormat olivat suurimpia Pohjanmaan isoissa joissa.
Valuma-alueen pinta-alaan suhteutettuna kuormitus oli kuitenkin erityisesti fosforin kohdalla selvästi suurinta Varsinais-Suomen Uskelan-, Paimion- ja Aurajoella, joilla peltoprosentit olivat suurimmat.
Fosforikuormien todettiin kasvaneen useimmilla tarkastelluilla joilla 70- ja 80-luvuilla mutta pienentyneen kaikilla joilla Uskelanjokea lukuun ottamatta viimeiselle laskentakaudelle eli vuoden 1994 jälkeen.
Typpikuormien kasvu jatkui monilla joilla erityisesti Pohjanmaalla koko tutkimusjakson ajan.
Muutokset maatalouden ravinnekuormissa olivat samansuuntaisia kuin kokonaiskuormista.
Maatalouden fosforikuormat kääntyivät Uskelanjokea lukuun ottamatta laskuun viimeisellä tarkastelukaudella, mutta typpikuormat kasvoivat edelleen lähes kaikilla joilla.
ED:2009-03-19
INSSI tietueen numero: 36889
+ lisää koriin
INSSI