haku: @keyword thermal comfort / yhteensä: 8
viite: 7 / 8
Tekijä:Tapiala, Jouni
Työn nimi:Design criteria for perimeter chilled beams
Suunnittelukriteerit reunavyöhykkeen jäähdytyspalkeille
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:82 + liitt.      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Energiatekniikan laitos
Oppiaine:Lämpötekniikka ja koneoppi   (Ene-39)
Valvoja:Lampinen, Markku
Ohjaaja:Mustakallio, Panu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  5897   | Arkisto
Avainsanat:perimeter zone
perimeter chilled beam
solar heat gain
plume
cooling performance
thermal comfort
draught
CFD
reunavyöhyke
reunavyöhykkeen jäähdytyspalkki
aurinkokuorma
pluumi
jäähdytysteho
lämpöviihtyisyys
veto
CFD
Tiivistelmä (fin): Lasitetun julkisivun viereistä aluetta kutsutaan yleensä rakennuksen reunavyöhykkeeksi.
Jos auringonsäteilyä ei eliminoida kunnolla, lasimateriaalilla on merkittävä vaikutus reunavyöhykkeen olosuhteisiin ja ikkunan pintalämpötilaan.
Nykyaikaisissa toimistotiloissa auringonsäteily ulottuu reunavyöhykkeellä pidemmälle kuin tavallisissa toimistotiloissa.
Tämä voidaan aistia epämiellyttävänä.
Siksi auringonsäteily tulee minimoida, tai muuten tulee harkita reunavyöhykkeen jäähdytyspalkin käyttöä.

Reunavyöhykkeen jäähdytyspalkkeja asennetaan vaativissa olosuhteissa lähelle lasitettua julkisivua, missä jäähdytystarve ja ikkunan pintalämpötila ovat korkeita.
Ikkunasta nousevan pluumin uskotaan lisäävän reunavyöhykkeellä jäähdytyspalkin suoritustehoa, jos pluumi napataan tehokkaasti jäähdytyspalkin induktioaukkoon.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kuinka reunavyöhykkeen lämpökuormia hoidetaan tehokkaasti toimistotilan jäähdytyksessä, ja kehittää yksinkertaisia suunnittelukriteerejä reunavyöhykkeen jäähdytyspalkeille.

Jäähdytystarvetta arvioitiin energiasimulointiohjelma RIUSKAn avulla tyypillisessä reunavyöhykkeen toimistohuoneessa.
Laskelmat tehtiin erilaisilla ikkunatyypeillä Euroopan kesäajan olosuhteissa.
Tuloksia käytettiin käytännön jäähdytyspalkkimittauksissa, missä testattiin passiivisia ja aktiivisia jäähdytyspalkkeja reunavyöhykkeen jäähdytyspalkkeina.
Kokeelliset mittaukset osoittivat, että ikkunapluumi ei nosta reunavyöhykkeellä jäähdytyspalkin suorituskykyä, vaikka lämpöolot oleskeluvyöhykkeellä olivat hyviä.
Reunavyöhykkeellä, passiiviset jäähdytyspalkit tulisi asentaa kauas ikkunapinnasta, ja aktiiviset jäähdytyspalkit tulisi suunnitella vain alhaisilla primääri-ilmavirroilla.
Kokeelliset mittaukset synnyttivät ideoita uudesta jäähdytyspalkkiratkaisusta ja patenttihakemuksen.

Lopuksi passiivipalkille kehitettiin mittausdatan avulla yksinkertainen CFD malli: jäähdytyspalkki mallinnettiin onttona laatikkona.
Laskelmat täytyi ratkaista ajasta riippuvana, koska tasapainolaskenta ei konvergoinut kunnolla.
Malli muodosti melko todellisen pluumin, vaikka kunnollista jäähdytystehon mallinnusta ei saatu kehitettyä.
ED:2009-05-13
INSSI tietueen numero: 37408
+ lisää koriin
INSSI