haku: @keyword hydrology / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 1 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Smolander, Miia
Työn nimi:Vesitase ojitetussa suometsikössä
Water balance in a drained peatland forest
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:96 + [7]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Vesitalous ja vesirakennus   (Yhd-12)
Valvoja:Koivusalo, Harri
Ohjaaja:Hökkä, Hannu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:peatland forest
water balance
hydrology
transpiration
FEMMA-model
forest management
suometsä
vesitase
hydrologia
transpiraatio
FEMMA-malli
metsänhoito
Tiivistelmä (fin): Työssä on tutkittu ojitetun suometsikön vesitasetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä Rovaniemellä sijaitsevalla Sattasuolla suoritettujen mittausten ja samalle kohteelle kalibroidun hydrologisen FEMMA -mallin avulla.
Työssä on käyty läpi mittauksiin ja mallinnukseen liittyviä epävarmuuksia ja suoritettu mallilla vesitaselaskentaa sekä erilaisia herkkyystarkasteluja.
Metsänhoitotoimenpiteiden hydrologisia ja ympäristövaikutuksia on tutkittu kirjallisuuden pohjalta sekä tekemällä mallilla simulointeja en puustoja ojitustilanteille.

Työssä saatiin määritettyä Sattasuon vesitase sekä mittausten että mallinnuksen avulla.
Molemmat tavat osoittautuivat tärkeiksi ja toisiaan tukeviksi, koska niitä vertailemalla pystyttiin arvioimaan mittaustulosten tarkkuutta ja jatkuvuutta sekä toisaalta myös mallitulosten oikeellisuutta ja toimivuutta tutkimuskohteessa.
Tulosten perusteella Sattasuon vesitase on valuntapainotteinen, ja valunnan osuus on noin puolet sadantana alueelle tulevasta vesimaarasta.
Puuston transpiraation ja latvuspidännän osuudet ovat hieman alle viidenneksen suuruisia, ja aluskasvuston ja lumen yhteenlasketun haihdunnan osuus on myös noin viidennes sadannasta.
Loppuosa muodostuu vesivaraston muutoksesta.

Metsänhoitotoimenpiteiden havaittiin mallilla tehtyjen simulointien perusteella vaikuttavan Sattasuon vesitaseeseen.
Harvennushakkuu pienensi puuston transpiraatiota, jolloin pohjavedenpinta nousi hieman ja valunta kasvoi.
Kunnostusojitus puolestaan paransi alueen kuivatustilaa laskemalla pohjavedenpintaa, jolloin puuston transpiraatio kasvoi ja valunta pieneni.
Tuloksista voidaan päätellä, että ainakin Sattasuolla transpiraation rooli kuivatustilan säätelijänä on merkittävä.
Tuloksia olisi jatkossa tarvetta saada yleistettyä muillekin kohteille sopiviksi toimenpidesuosituksiksi, jolloin voitaisiin tarkemmin arvioida toimenpiteiden tarpeellisuutta ja mahdollisesti pienentää suometsien metsätalouskäytön aiheuttamaa vesistökuormitusta.
Tiivistelmä (eng): In this thesis the study subject was water balance in a drained peatland forest Sattasuo in Rovaniemi.
The water balance was assessed based on on-site measurements and modelling with hydrological FEMMA model, and uncertainties concerning measurements and modelling are highlighted.
Also the impacts of forest management practices are studied, and this is done through literature and model simulations.

As a result the water balance of Sattasuo was defined based on both measurements and modelling.
Both ways were important, because by comparing them it is possible to evaluate the accuracy of the measurements and the fitting of the model results in the study site.
Based on the results, runoff is the most significant water balance component, and its share of the rainfall water is about one half.
Tree stand transpiration and canopy interception are both a little less than one fifth, and the sum of understory and snow cover evaporation is also about the same.
The residual term of the water balance is the change in water storage.

Based on the model simulations, forest management practices affect the water balance of Sattasuo.
Stand thinning reduced tree stand transpiration, which caused rise in the groundwater level, and runoff increased.
Ditch network maintenance, on the other hand, improved the drainage situation and the groundwater level dropped, transpiration increased and runoff decreased.
In conclusion, the role of transpiration in a water balance is important, at least in Sattasuo case.
In the future it would be necessary to be able to generalize the results so that it would be possible to make more precise operation guidelines to peatland forests in common.
By achieving that it could be possible to reduce the environmental impacts of peatland forestry.
ED:2011-06-10
INSSI tietueen numero: 42136
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI