haku: @supervisor Markkanen, Pertti / yhteensä: 81
viite: 4 / 81
Tekijä: | Lindborg, Katri |
Työn nimi: | Ilmastuksen vaikutukset immobilisoidulla hiivalla toteutetussa oluen jatkuvatoimisessa pääkäymisessä |
The effects of aeration in continuous main fermentation of beer by an immobilized yeast bioreactor | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1997 |
Sivut: | ix + 100 s. + liitt. Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Biotekniikka (Kem-70) |
Valvoja: | Markkanen, Pertti ; Linko, Matti |
Ohjaaja: | Virkajärvi, Ilkka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4456 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syötetyn ilma- ja hiilidioksidimäärän sekä kaasuseossuhteen vaikutuksia jatkuvatoimisen immobilisoidulla hiivalla toteutetun oluen pääkäymisen toimivuuteen, tuotetun oluen laatuun ja hiivan metaboliaan. Kirjallisuusosassa käsiteltiin hapen ja hiilidioksidin vaikutuksia hiivan metaboliaan ja oluen flavorinmuodostukseen. Kokeissa käytettiin laitteistoa, joka koostui esireaktorista ja pääreaktorista. Reaktoreissa hiiva oli sidottu eli immobilisoitu huokoiseen lasihelmikantajaan. Esireaktoriin syötettiin ilma-hiilidioksidi-seosta, jonka koostumusta vaihdettiin siirryttäessä koejaksosta toiseen. Koesarjaan kuului kymmenen koejaksoa. Koejakson aikana prosessia seurattiin analysoimalla käyvästä oluesta näennäinen käymisaste, pH sekä vapaan aminotypen, sikuna-alkoholien ja asetaattiesterien pitoisuudet. Myös laitteiston mikrobiologista tilaa seurattiin. Prosessin oletettiin stabiloituvan 2-3 viikossa koejakson alun eli kaasusyötön muutoksen jälkeen. Tällöin, ennen seuraavan koejakson aloittamista, analysoitiin normaalimääritysten lisäksi vierteen ja nuoroluen keskipitkät rasvahapot sekä immobilisoidun hiivan pitkäketjuiset rasvahapot ja sterolit. Todettiin, että työssä käytetyllä laitteistolla oli mahdollista tuottaa tasalaatuista olutta useiden kuukausien ajan ilman keskeytyksiä. Jatkuvatoimisen oluenpanoprosessin havaittiin olevan varsin stabiilin. Kaasusyötön muutoksilla ei ollut suurta vaikutusta mihinkään tässä tutkittuihin oluen tai hiivan ominaisuuksiin. Sikuna-alkoholi- ja asetaattiesterituloksia analysoitiin matemaattisten mallien avulla, joiden mukaan suuri hiilidioksidisyöttö inhiboi sekä sikuna-alkoholien että asetaattiesterien biosynteesiä. Suuri happisyöttö sen sijaan stimuloi sikuna-alkoholien tuottoa. Happisyötön vaikutus asetaattiesterien muodostumiseen oli hieman epäselvä. Mallien ennustavuus ei ollut paras mahdollinen. Aromiaineista erityisesti 3-metyylibutyyliasetaatin pitoisuus oli kaupallista suomalaista lagerolutta matalampi, mikä johtui osaksi pitoisuuden laskusta pääreaktorissa. Tyydyttymättömien pitkäketjuisten rasvahappojen ja sterolien pitoisuudet hiivassa kasvoivat siirryttäessä ilmastetusta esireaktorista ilmastamattomaan pääreaktoriin. Tämä oli yllättävää, kun tiedetään, että hiiva tarvitsee happea tyydyttymättömien rasvahappojen ja sterolien biosynteesiin. Hiivan pitkäketjuisten rasvahappojen tuloksista selvisi, että prosessiin ilmeisesti pääsi happea muualtakin kuin ilmasyötöstä. Asetaattiesterien matalien pitoisuuksien arveltiin johtuneen tyydyttymättömien rasvahappojen esterisynteesiä inhiboivasta vaikutuksesta. Tämä vaikutus perustuu siihen, että tyydyttymättömät rasvahapot estävät estereitä syntetisoivan entsyymin toimintaa. Tyydyttymättömien rasvahappojen suuri pitoisuus pääreaktorin hiivassa ja mahdollinen esteraasiaktiivisuus voivat selittää 3-metyylibutyyliasetaatin pitoisuuden laskua pääreaktorissa. |
ED: | 1997-06-18 |
INSSI tietueen numero: 12266
+ lisää koriin
INSSI