haku: @supervisor Tuhkuri, Jukka / yhteensä: 83
viite: 80 / 83
Tekijä:Määttänen, Pirjo
Työn nimi:Potkurin siiven murtuminen
Propeller blade fracture
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:71      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Lujuusoppi   (Kul-49)
Valvoja:Tuhkuri, Jukka
Ohjaaja:Aho, Jaakko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5834   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli määrittää laivan potkurin siiven murtokuorma ja tutkia kuorman vaikutuksia Compact Azipod ruoripotkurin muiden osien kestävyyteen.
Lisäksi tarkoituksena oli etsiä mahdollisimman yksinkertainen laskentamenetelmä lavan murtokuorman laskemiseksi ja selvittää perinteisen palkkimenetelmän luotettavuus.

Lavan murtokuormia laskettiin yksinkertaisella palkkimenetelmällä, sekä lineaarisella ja epälineaarisella elementtimenetelmällä.
Näistä saatuja tuloksia verrattiin keskenään ja koska epälineaarisia tapauksia voitiin ratkaista vain pieni määrä, etsittiin kerroin, jonka avulla lineaarisista tuloksista voitiin arvioida todellisia murtokuormia.
Ruoripotkurisysteemin akselille, laakereille ja eräälle ruuviliitokselle laskettiin suurimmat sallitut lavan murtumisen aiheuttavat kuormat.

Tutkimus osoitti, että potkurin lavan murtuessa kuorman osuessa sen heikoimpiin kohtiin, jotka ovat kaukana akselilta tai lavan reunoilla, ympäröivälle rakenteelle ei aiheudu vaurioita.
Lavan keskellä on suurin materiaalivahvuus.
Jos murtumisen aiheuttava kuorma osuu tälle alueelle, akselille ja ruuveille välittyy myötölujuuden ylityksen aiheuttavia kuormia.
Laakereiden sallitut kuormat eivät ylity.

Lavan keskialueille kohdistuvien murtokuormien arvot eivät palkkimenetelmällä ja epälineaarisella elementtimenetelmällä laskettuina poikenneet huomattavasti toisistaan.
Todettiin palkkimenetelmän olevan riittävä laskettaessa tutkimuksessa käsitellyn tyyppisten potkureiden lavan murtokuormien valittamia voimia ympäröivälle rakenteelle.
Potkurin lavan tarkan murtokuorman määrittämiseen suositellaan kuitenkin epälineaarista elementtimenetelmää.
Tiivistelmä (eng): The objective of this study was to determine ship propeller's blade brake load and to determine its consequences to the structure of Compact Azipod.
Also the validity of traditional cantilever beam method was studied and the objective was to find a method that would be simple and trustworthy for the determination of blade brake load.

Blade brake loads were calculated with cantilever beam method and also with linear and nonlinear finite element method.
Results were compared and because the amount of non-linear analysis was restricted, a constant was determined, with which linear results could be evaluated to match non-linear results.
The consequences of the transmitted forces for the structure's shaft, bearings and one bolted joint were included in calculations.

It was found, that when brake load affects the weakest parts of the blade, which are on the edges, no damage occurs at surrounding structure.
The structure of the blade is strongest in the mid areas of the blade.
If the fracture load is affecting in that area, the stresses at the shaft and at the bolts are over their yield limit.
Loads affecting the bearings were at acceptable level.

The differences of the calculated loads of beam method and non-linear FEM, which affect at the center of the blade, did not differ much.
When calculating the fracture loads of this type of propeller on the surrounding structure, simple beam method is enough.
But when exact blade brake forces are needed, non-linear FEM is recommended.
ED:2004-11-12
INSSI tietueen numero: 26494
+ lisää koriin
INSSI