haku: @supervisor Tuhkuri, Jukka / yhteensä: 83
hakutulos-lista
viite: 73 / 83
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Virta, Veli-Matti
Työn nimi:Teräpäällystysaseman värähtelyongelmien selvitys
Sources of vibration problems in blade coaters
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:111      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Koneensuunnitteluoppi   (Kon-41)
Valvoja:Kuosmanen, Petri ; Tuhkuri, Jukka
Ohjaaja:Kinnunen, Jorma
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  6167   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Tämän työn tavoitteena on selvittää teräpäällystysasemilla ilmeneviä värähtelyongelmia ja kartoittaa mahdolliset herätelähteet sekä tutustua menetelmiin, joilla haitallisia värähtelyjä voitaisiin vähentää.

Aluksi työssä tutustutaan ilmiöön liittyvään värähtelyteoriaan sekä kirjallisuudesta löytyviin menetelmiin, jotka sopisivat juuri teräaseman/-palkin värähtelyiden hallintaan.
Tämän jälkeen kartoitetaan mahdolliset herätelähteet, jotka tässä tapauksessa ovat aseman ympärillä pyörivät telat, ja tarkastellaan niiden vaikutuksia päällystysasemaan eri ajonopeuksilla ja leveyksillä.
Tutustutaan myös erilaisiin mittausraportteihin sekä analysoidaan niitä syvällisemmin.
Näiden tietojen perusteella työssä ehdotetaan erilaisia menetelmiä värähtelyiden vaimentamiseksi ja annetaan jatkotoimenpiteet, koska menetelmien yksityiskohtainen suunnittelu ei kuulu tämän työn laajuuteen.

Päällystysprosessin kannalta suurimmat ongelmat esiintyvät silloin, kun herätteen taajuus osuu teräaseman ominaistaajuuksille.
Vaimennusmenetelmiä mietittäessä kartoitettiin sekä menetelmiä, joilla aseman vaimennusta voitaisiin kasvattaa että menetelmiä, joilla haitallista resonanssia voidaan väistää.

Vaimennuksen lisääminen päällystysasemaan osoittautui suhteellisen hankalaksi.
Suurivaimennuksiset metalliseokset sopisivat mekaanisilta ominaisuuksiltaan vaihtoehtoiseksi materiaaliksi, mutta korroosionkestävyys ei niissä ole riittävää.
Teräasemat valmistetaan nykyään pääosin haponkestävästä teräksestä.
Pakotettujen kerrosten tekniikka voisi sopia aseman toisen ominaismuodon vaimentamiseen, mutta ensimmäiseen ominaismuotoon sillä ei ole suurta vaikutusta.

Värähtelyiden hallitsemiseksi parempi vaihtoehto on haitallisten resonanssien väisteleminen.
Teräasemalle tulee useita eritaajuuksisia herätteitä, joten vaimennusmekanismin tulee ottaa tämä huomioon.
Passiiviset menetelmät ovat yksinkertaisia ja halpoja, mutta puoliaktiiviset menetelmät huomattavasti käyttökelpoisempia.
Tällöin itse vaimenninelementti hoitaisi vaimentamisen, mikäli tarvetta siihen tulisi.
Toinen hyvä vaihtoehto on nostaa aseman ominaistaajuudet niin korkealle, että telaherätteet jäävät niiden alapuolelle.
Tätä tutkittaessa huomattiin, että aseman rakenteita jäykistämällä päästään melkein kaikkien telojen herätetaajuuksien yläpuolelle, mutta rakenteen toteuttaminen tuottaisi hankaluuksia.

Ongelmana on, että tällä hetkellä ei tiedetä syytä siihen, miksi joskus värähtelyongelmat realisoituvat ja välillä eivät.
Ei myöskään tiedetä mikä ominaistaajuuksista on haitallisin.
Tämän selvittämistä varten pitää suorittaa tarpeeksi kattavat mittaukset, jotta päästäisiin suunnittelemaan juuri oikeaa vaimennusmenetelmää haitallisimman ominaismuodon vaimentamiseksi.
ED:2006-07-05
INSSI tietueen numero: 32110
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI