haku: @supervisor Pursula, Matti / yhteensä: 87
viite: 52 / 87
| Tekijä: | Ojala, Virpi |
| Työn nimi: | Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaprosessin analyysi |
| The Analysis of the Making Process of the Helsinki Metropolitan Area Transportation System Plan | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1997 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto |
| Oppiaine: | Liikennetekniikka (Yhd-71) |
| Valvoja: | Pursula, Matti |
| Ohjaaja: | Sihto, Suoma |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuosina 1990-1994 mittava liikennejärjestelmää koskeva suunnittelutyö, jonka lopputuotteena syntynyt Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 (PLJ) hyväksyttiin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) valtuuskunnassa syyskuussa 1994. Kyseessä oli tavoitteiltaan kunnianhimoinen ja sisällöltään varsin monipuolinen liikennesuunnitelma, jossa kaikkia liikennemuotoja, maankäyttöä, päätöksentekojärjestelmää ja rahoitusta tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut laatia kattava raportti PLJ:n suunnittelu- ja päätöksentekoprosessista eri vaiheineen, jotta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää suunnitelmaa tarkistettaessa sekä muissa vastaavanlaisissa suunnittelutöissä. Prosessin kuvauksen ohella selvityksessä on analysoitu prosessin onnistumista ja pyritty näin löytämään sen vahvuudet ja heikkoudet. Analyysi perustuu pääosin selvityksen yhteydessä tehtyihin teemahaastatteluihin. Analyysissä keskitytään tarkastelemaan suunnittelun organisointia, vuorovaikutusjärjestelyjä, suunnitteluprosessin rakennetta, käytettyjä menetelmiä sekä päätöksentekojärjestelmää. Analyysin perusteella on esitetty päätelmiä ja ehdotuksia siitä, miten suunnitteluprosessia sekä suunnittelu- ja arviointimenetelmiä voidaan kehittää. PLJ:n laadinnan lähtökohtana olivat vuoden 1988 liikennetutkimuksessa kerätyt tiedot liikenteen tilasta. Suunnittelun aluksi laadittiin neljä erilaisiin maankäytön kehittymissuuntiin perustuvaa visiota ja kolme liikennepoliittisilta lähtökohdiltaan erilaista liikennejärjestelmämallia. Visioiden ja mallien ja niistä tehtyjen vaikutusarvioiden perusteella liikennejärjestelmälle laadittiin kehittämistavoitteet. Tavoitteista pyydettiin osapuolten kannanotot. Tehtyjen erillisselvitysten, liikennehankkeita koskevien olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien perusteella laadittiin aluksi liikennejärjestelmäluonnos, jossa pyrittiin löytämään kehittämistavoitteiden kannalta paras kokonaisuus. Luonnoksesta tehtiin vaikutusarviot ja pyydettiin osapuolten lausunnot. Lausuntojen ja tehtyjen lisäselvitysten perusteella laadittiin lopullinen liikennejärjestelmäehdotus. Myös siitä tehtiin vaikutusarviot. Liikennejärjestelmäehdotus hyväksyttiin YTV:n hallituksessa ja lopullisesti YTV:n valtuuskunnassa. PLJ-projekti oli kokonaisuutena varsin onnistunut ja teknisesti korkeatasoinen. Uusia suunnittelumenetelmiä ja yhteistyömuotoja kokeiltiin ja kehitettiin. Merkittävintä oli, että ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla saatiin aikaan poliittinen päätös seudun liikennepolitiikasta ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Suunnitteluprosessissa oli ongelmia eri suunnitteluvaiheiden välisissä kytkennöissä, vaikutusarvioiden tekemisessä, tiedonkulussa ja kansalaisosallistumisen järjestämisessä. Päätöksentekoprosessissa ilmeni epäselvyyttä suunnitelmaan sitoutumisessa ja lopullisessa päätöksentekotavassa. Kautta linjan ongelmia aiheutui suunnittelumenetelmän uutuudesta ja yhteisen kielen puutteesta. Analyysin perusteella ehdotetaan seuraavia parannuksia. Yhteisen kielen löytämiseksi ja suunnittelun sisällöstä, tavoitteista ja menettelytavoista sopimiseksi tulee heti projektin aluksi järjestää aloituskokous tai -seminaari. Suunnitteluvaiheiden välistä kytkentää voidaan parantaa vaiheiden välistä työnjakoa täsmentämällä ja tekemällä kunkin vaiheen päätteeksi selkeät kirjalliset johtopäätösdokumentit seuraavan vaiheen käyttöön. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee käyttää eritteleviä vertailumenetelmiä. Strategisen tason ympäristövaikutusten arviointi tulee kytkeä mukaan suunnitteluprosessiin. Tiedonkulun varmistamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi eri osapuolten välillä on syytä järjestää seminaarimuotoisia keskustelutilaisuuksia. Kansalaisosallistuminen voidaan järjestää muodostamalla kansalaisryhmien ja intressitahojen edustajista säännöllisesti kokoontuva neuvotteluryhmä. Myös yksittäisille kansalaisille on syytä tarjota osallistumismahdollisuuksia. |
| ED: | 1997-05-14 |
INSSI tietueen numero: 12133
+ lisää koriin
INSSI