haku: @supervisor Pursula, Matti / yhteensä: 87
hakutulos-lista
viite: 32 / 87
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kiiskinen, Sami
Työn nimi:Suomen liikenneinfrastruktuurin kustannustason kansainvälinen vertailu
An International Comparison of Transport Infrastructure Costs
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:100      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Liikennetekniikka   (Yhd-71)
Valvoja:Pursula, Matti
Ohjaaja:Parantainen, Juha
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Liikenneinfrastruktuuri sisältää liikenneväylästön siihen kuuluvine rakenteineen ja laitteineen.
Liikenneinfrastruktuurimenot ovat vuosittain noin 11-12 miljardia markkaa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko Suomen liikenneinfrastruktuurikustannukset kansainvälisesti vertaillen korkeat.
Tutkimuksessa selvittiin myös syitä eri maiden välisille kustannuseroille sekä etsittiin keinoja kustannusten alentamiseksi.

Kansainvälisen tarkastelun kohteena oli tie-, rautatie- ja vesiliikenteen infrastruktuuri.
Pääpaino kohdistettiin tieliikenneinfrastruktuurin suhteellisten kustannusten vertailuun Länsi- ja Keski-Euroopan maiden sekä Pohjoismaiden kesken.
Radan- ja vesiväylänpitomenoja vertailtiin hieman suppeammin vain Pohjoismaiden välillä Ilmaliikenteen infrastruktuurikustannuksia ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu.

Vertailumaiden infrastruktuurikustannuksille ja -menoille laskettiin erilaisia tunnuslukuja liikenneverkkojen ominaisuuksien, liikennemäärien sekä väestötietojen perusteella.
Lähteinä käytettiin kansainvälisiä tutkimuksia ja tilastoja sekä suoraan asianomaisista maista kerättyjä tietoja.
Suurimmat ongelmat liittyivät tilastotietojen saatavuuteen, luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen.
Lisäksi eri maiden liikenneverkkojen kunto- ja palvelutasovaihtelut vaikeuttivat väylänpidon yksikkökustannusten objektiivista vertailua.

Tieliikenneinfrastruktuurin pidon suhteellisten kustannusten ja menojen kansainvälisessä kokonaistarkastelussa Suomi sijoittui vertailumaiden keskitasolle.
Suomen yleisen tieverkon tiepituuteen, asukaslukuun ja liikennesuoritteeseen suhteutetut kunnossapitomenot olivat Pohjoismaiden alhaisimmat.
Yleisen tieverkon pidon suhteelliset kokonaismenot (per tiekilometri, per asukas, per ajoneuvokilometri) olivat myös Suomessa kansainvälisesti alhaiset.
Koska Suomen yleisen tieverkon palvelutaso on pysynyt toistaiseksi korkeana, voidaan kunnossapidon kustannustehokkuutta pitää tyydyttävänä.

Radanpidon kokonaismenot Suomessa ovat Ruotsiin ja Norjaan verrattuna alhaiset lähinnä kehittämisinvestointien vähäisyyden vuoksi.
Perusradanpitomenot ratakilometriä kohti ovat Suomessa näiden kolmen naapurimaan keskitasoa.

Vesiliikenteen infrastruktuurimenoja vertailtiin Suomen ja Ruotsin välillä.
Tuoreiden menotietojen mukaan väylänpidon menot kilometriä kohti ovat Suomessa hiukan alemmat kuin Ruotsissa.

Merkittävimpiä liikenneinfrastruktuurimenoja nostavia tekijöitä Suomessa ovat liikenneverkkojen korkea palvelutaso, vaikeat sääolosuhteet sekä harva ja hajanainen yhdyskuntarakenne.
Liikenneinfrastruktuurimenoja voidaan alentaa muun muassa kilpailuttamalla väylänpitourakoita ja rationalisoimalla väylälaitosten toimintaa.
Väylästandardien tarkastaminen ja uudelleen arviointi saattavat myös tuoda säästöjä, mikäli standardit osoittautuvat joiltain osin liian korkeiksi haluttuun palvelutasoon nähden.
ED:1999-10-19
INSSI tietueen numero: 14895
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI