haku: @instructor Rantanen, Pekka / yhteensä: 9
viite: 4 / 9
Tekijä:Valkonen, Antti
Työn nimi:Dieselmoottorin polttoainesuihkun kuva-analyysi mallikoelaitteistoissa
Image Analysis of Diesel Engine Fuel Spray in Model Test Rigs
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:71      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Polttomoottoritekniikka   (Kul-14)
Valvoja:Kleimola, Matti
Ohjaaja:Rantanen, Pekka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark KO80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Kehitettäessä polttoaineen ruiskutusjärjestelmiä tarvitaan kokeellista tietoa polttoainesuihkusta.
Koska varsinkin pienten moottorien polttoainesuihkuja on vaikeaa tutkia niiden pienuuden ja lyhyen keston vuoksi, on selvitetty voidaanko turvautua dimensioanalyysillä laadittuihin mallilakeihin.

Tämän työn tavoite oli tutkia mallikokein skaalautuvatko polttoainesuihkun muoto ja pisarakoko mallilakien mukaisesti.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuva-analyysiä.
Mallikokeet tehtiin kylmäkokeina kahdella koelaitteistolla.
Niillä luotiin kaksi mallia: suurmalli ja pienmalli.
Ne mitoitettiin siten, että oleellisten pituusmittojen suhde oli 4.
Kokeissa yhtäsuurina pidettyjä suureita olivat Reynoldsin luku, Ohnesorgen luku, dimensioton ruiskutusaika ja tiheyksien suhde.

Suurmallin koelaitteiston ruiskutusjärjestelmä perustui Wärtsilä Vasa 46-dieselmoottorin ruiskutusjärjestelmään.
Pienmallin koelaitteistolla mallitettiin Valmet 620 DS-dieselmoottoria.

Polttoaine ruiskutettiin kuvattavaksi typellä N_2 täytettyyn kammioon.
Suihkua valokuvattiin digitaalisella kameralla, jonka lyhyin valotusaika on 0,1 mikro s.
Saavutettu resoluutio oli 3,5 mikro m.

Suihkun muoto määritettiin mittaamalla suihkun tunkeuma ajan funktiona ja avautumiskulma.
Ne skaalautuivat hyvin.

Pisaroita kuvattiin suihkun leveimmältä kohdalta eri etäisyyksiltä keskilinjasta.
Kuvista saatiin 2640 analyysiin soveltuvaa pisaraa.
Pisaroiden tilavuusosuudet ja tilavuuden kertymä kokoluokittain skaalautuivat varsin selkeästi.
Dimensioanalyysin perusteella mallien Sauter-keskihalkaisijoiden (SMD) suhteen olisi pitänyt olla yhtäsuuri kuin pituusmittojen suhde eli 4:1.
Suihkun reunalla mitattu SMD oli suurmallissa 58 mikro m, ja pienmallissa 21 mikro m, ja niiden suhde 2,8:1.
Mitatut pisarakokojakaumat eivät skaalautuneet tarkasti, koska suurta osaa pienimmistä pisaroita ei voitu havaita.
Kun analyysin alarajaa nostettiin siten, että se oli pienmallissa 15 mikro m ja suurmallissa 60 mikro m, oli Sauter-keskihalkaisijoiden suhde 3,6:1.

Mallikokeet ja kuva-analyysi onnistuivat, ja niillä saatiin varsin luotettavia tuloksia.
ED:1998-03-09
INSSI tietueen numero: 13019
+ lisää koriin
INSSI