haku: @keyword PWM / yhteensä: 9
viite: 8 / 9
Tekijä:Jääskeläinen, Ere
Työn nimi:Pulssinleveysmoduloidun jännitevälipiiritaajuusmuuttajan pääpiirin simulointi
Main circuit simulation of a pulse width modulated voltage source inverter
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:85      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Sähkökäyttö ja tehoelektroniikka   (S-81)
Valvoja:Kyyrä, Jorma
Ohjaaja:Kokkonen, Juha
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:simulation
PSpice
IGBT
component models
voltage suorce inverter
PWM
simulointi
PSpice
IGBT
komponenttimallit
jännitevälipiiri
PWM
Tiivistelmä (fin):Simulointi soveltuu hyvin perinteisten suunnittelumenetelmien rinnalla käytettäväksi tuotekehitysprojektin eri vaiheissa.
Simuloinnilla on mahdollista saavuttaa sekä kustannussäästöjä että nopeuttaa projektien läpivientiä.
Erityisesti tehoelektroniikkaa simuloitaessa on huomioitava käytettävien komponenttien epälineaarisesta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ongelmat.
Myös säädön mallintaminen käytettävän teho-osan kanssa monimutkaistaa koko järjestelmästä luotavaa mallia.
Edellä mainittujen ongelmien ymmärtämiseksi ja niiden välttämiseksi käydään työssä läpi tärkeimmät nykyisissä simulointiohjelmistoissa käytettävät matemaattiset menetelmät ja komponenttien mallinnuksessa huomioitavia asioita.

Työssä on luotu ACS 600 -sarjan taajuusmuuttajan pääpiirille malli.
Tarvittavat ohjaukset, syöttöverkko sekä moottori kaapeleineen on mallinnettu tarkkuudella, jolla tavoitteena olleet pääpiirissä tapahtuvat ilmiöt voidaan simuloida.
Malli ei pysty simuloimaan käytetystä ohjauksesta johtuen taajuusmuuttajan dynaamisia ominaisuuksia.
Koska käytetyillä komponenttien malleilla on huomattava vaikutus simuloinneista saatavien tulosten tarkkuuteen, työssä käydään läpi PSpicen geneeriset diodin ja IGB-transistorin mallit.
Tämän lisäksi esitellään yksi tehoelektroniikkalaitteiden simulointiin paremmin soveltuva diodin malli.
Molemmat PSpicen geneeriset mallit perustuvat komponentin fysikaalisesta rakenteesta riippuviin yhtälöihin.
Käytettyjen puolijohdekomponenttien soveltuvuutta taajuusmuuttajan simulointiin tutkittiin sekä yksittäisen kytkentätapahtuman osalta että koko järjestelmän toiminnan kannalta.
ED:1999-03-26
INSSI tietueen numero: 14126
+ lisää koriin
INSSI