haku: @instructor Laininen, Pertti / yhteensä: 9
hakutulos-lista
viite: 2 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kuusisto, Mikko
Työn nimi:The Role of Field Failure Analysis in Estimating Reliability
Kenttäpalautteen analysoinnin rooli luotettavuuden arvioinnissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:72      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Sovellettu matematiikka   (Mat-2)
Valvoja:Hämäläinen, Raimo P.
Ohjaaja:Grayeff, Michael ; Takala, Petri ; Laininen, Pertti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:reliability
product development
field failure analysis
luotettavuus
tuotekehitys
kenttäpalaute
Tiivistelmä (fin):Muutokset telekommunikaatioteollisuudessa asettavat uusia paineita tuotteen luotettavuudelle.
Esimerkiksi Iyhentyvät elinkaaret ja digitaalinen konvergenssi muuttavat tapaa, jolla tuotekehitystä tehdään ja tuotteen luotettavuutta mitataan.

Luotettavuuden arviointimenetelmät voidaan jakaa kolmeen luokkaan: riskianalyysit, tuotetestaus ja kenttäpalautteen analysointi.
Luotettavuustason lopullinen ymmärrys voi tulla vain kenttäpalautteesta.
Tapahtuvien muutosten takia kenttäpalautteen analysointi voi vaikuttaa liian hitaalta, vaikealta tai kalliilta, jotta sen avulla voitaisiin merkittävästi parantaa tuotelaatua.
Kenttäpalautteen roolin selkeyttäminen tuotekehityksessä on siksi valittu tämän tutkimuksen aiheeksi.
Tutkimus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen.
Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kirjallisuustutkimuksella mallit tuotekehityksestä ja luotettavuudesta, joita toisessa vaiheessa tutkitaan.
Kolmannessa vaiheessa ehdotetaan parannuksia kenttäpalautteen analysointiin.

Tutkimuksessa jaettiin tuotekehitysorganisaatio kolmeen ryhmään: ohjausryhmä, ydintiimi ja tuotekehitystiimi.
Kenttäpalaute tuotekehitykselle jaettiin tutkimusta varten kahteen vaiheeseen: suora palaute ja palaute uuden tuotteen suunnitteluun.
Kolmen ryhmän tarpeet molemmissa vaiheissa hahmotettiin ja tämän perusteella muodostettiin malli tuotekehityksen tarpeista.
Käytettävissä olevat arviointimenetelmät jaettiin neljään luokkaan: Pareto-analyysi, vikataajuusestimaatit, luotettavuuden ennustaminen ja vika-analyysi.
Koska luotettavuuden ennustamisen rooli on kyseenalaistettu kirjallisuudessa, se jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Kenttädatan tarkkuudelle ja laajuudelle asetettiin eräitä rajoituksia.

Kun kenttäpalautteen rajoitukset otettiin huomioon, palautteen tuki tuotekehityksen tarvemallille jäi rajalliseksi.
Kaksi käytettävissä olevaa menetelmää, Pareto- ja vikataajuusanalyysit, pystyivät tukemaan vain ydintiimiä sen valitessa tuotekehitystyön fokusalueita.
Rajoitukset tekivät vika-analyysin teon mahdottomaksi.

Parannuksiksi kenttäpalautteen käyttöön ehdotettiin parannettua jäljitettävyyttä, eräseurantaa ja vika-analyysiä.
Näiden avulla kehittyneemmät kenttäpalautteen analysointimenetelmät ovat mahdollisia ja tarvemallia pystytään tukemaan paremmin, eritoten datan yksityiskohtaisuuden vuoksi.
Sekä ohjausryhmä että ydintiimi hyötyivät vikataajuusestimaateista, jotka näyttivät parannukset selvemmin ja kuvasivat kenttävikaantumisia paremmin.
Vika-analyysi antoi tuotekehitystiimille tarpeeksi johtolankoja itse parannusten aikaansaamiseen.

On selvää, ettei yksin kenttäpalautteen analysoinnilla pystytä tukemaan tuotekehityksen tarpeita.
Tarpeet voidaan täyttää vain yhdistämällä riskianalyysit, tuotetestaus ja kenttäpalautteen analysointi.
Teollisuudenalalla tapahtuvien muutosten kiihtyessä kenttäpalautteen analysoinnin rooli tulee nähdä proaktiivisia menetelmiä tukevana.
Kuitenkin riskianalyysit ja tuotetestaus ilman kenttäpalautetta voivat olla harhaanjohtavia, mikäli linkkiä oikeaan käyttöympäristöön ja vikaantumisiin ei ymmärretä.
ED:2000-01-11
INSSI tietueen numero: 15088
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI