haku: @keyword nitrification / yhteensä: 9
viite: 6 / 9
Tekijä: | Hostikka, Salla |
Työn nimi: | Kantoainekappaleet nitrifikaation tehostajana |
Nitrification enhancement with biofilm carriers | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2003 |
Sivut: | 126 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Valvoja: | Kiuru, Heikki |
Ohjaaja: | Rantanen, Pirjo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | nitrification biofilm carriers upgrading nitrifikaatio biofilmi kantoainekappaleet tehostaminen |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä käsitellään kunnallisen jäteveden nitrifikaatioprosessin parantamista eri toimenpiteillä. Typenpoistoon on kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota vesistöjensuojelun vuoksi mm. Euroopan Unionissa. Kuitenkaan monilla, alun perin orgaanisen aineen ja fosforin poistoon suunnitelluilla puhdistamoilla ei ole onnistuttu pitämään yllä ympärivuotista nitrifikaatiota. Myös tiukentuneet puhdistusvaatimukset ovat pakottaneet kehittämään sovelluksia nitrifikaation toimimisen takaamiseksi. Työn kirjallisessa osassa on selvitetty, mitä mahdollisuuksia nitrifikaatioprosessin parantamiseen on erilaisilla puhdistamoilla eri maissa. Nitrifikaation toimiminen voidaan varmistaa aktiivilietelaitosta laajentamalla. Aktiivilieteprosessia voidaan myös tehostaa esimerkiksi kemiallisella esikäsittelyllä tai allasjärjestelyillä, jolloin nitrifikaatio saadaan toimimaan jopa ilman laajennuksia. Joskus kantoaineprosessin käyttöönotto on oikea ratkaisu nitrifikaation ylläpitämiseksi. Kantoaineita käyttämällä voidaan kasvattaa lietepitoisuutta, ja nitraatin tuotto voi olla suurempi biomassan määrää kohti kuin aktiivilieteprosessissa. Prosessi on sitä tehokkaampi, mitä enemmän kasvupinta-alaa biofilmillä on. Kokeellisessa osassa on tutkittu vapaasti kelluvien kantoainekappaleiden soveltumista suomalaiselle yhdyskuntajätevedelle nitrifikaation tehostamiseksi. Tutkimus tehtiin täyden mittakaavan laitoksella. Aktiivilieteprosessi muutettiin kantoaineprosessiksi lisäämällä ilmastusaltaisiin kantoainekappaleita. Prosessi käynnistettiin marraskuun lopussa. Aluksi nitrifikaatiota yritettiin saada toimimaan hybridiprosessilla, ja puhtaaseen kantoaineprosessiin siirryttiin noin 2,5 kuukauden kuluttua. Nitrifikaatio ei toiminut hyvin kylmillä lämpötiloilla. Vasta noin kuuden kuukauden kuluttua prosessin käynnistämisestä, kun lämpötila oli noin 15 °C, lupaehdot täytettiin. Kappaleisiin kasvavaa biomassaa punnittiin säännöllisesti, ja toimivan nitrifikaation aikana se oli välillä 1...3 kg/m[3]. Prosessin havaittu nitrifikaationopeus oli parhaimmillaan 300...320 g NH_(4)-N/m[3]/d. Energiakustannukset kasvoivat puhdistamolla keskimäärin 29 %, koska ilmastustehon tarve oli huomattavasti aktiivilieteprosessia suurempi kappaleiden sekoittumisen vuoksi. |
ED: | 2003-07-08 |
INSSI tietueen numero: 19836
+ lisää koriin
INSSI