haku: @keyword smart phone / yhteensä: 9
viite: 6 / 9
| Tekijä: | Verkasalo, Hannu |
| Työn nimi: | Handset-Based Monitoring of Mobile Customer Behavior |
| Päätelaitepohjainen matkapuhelimen käytön seuranta | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Sivut: | iv + 136 s. + liitt. Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Tietoverkkotekniikka (S-38) |
| Valvoja: | Hämmäinen, Heikki |
| Ohjaaja: | Virtanen, Kari T. |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 3076 | Arkisto |
| Avainsanat: | telecommunication service monitoring handset usage monitoring smart phone handset design mobile monitoring software telepalvelujen seuranta ja valvonta älypuhelin päätelaitesuunnittelu |
| Tiivistelmä (fin): | Perinteisesti tietoliikennepalveluiden ja päätelaitteiden käyttöä on seurattu verkkopohjaisten teknologioiden ja ohjelmistojen avulla. Tällä menettelyllä on vaikea saada tietoa alemman tason päätelaitekohtaisista käyttötottumuksista tai yksittäisistä käytettävyysongelmista. Tämä diplomityö on demonstroinut päätelaitepohjaisen käyttäjien seurannan toimivuuden ja hyödynnettävyyden. Ohjelmistopohjainen teknologia on kehitetty uuden sukupolven matkapuhelimiin, eli nk. älypuhelimiin. Näissä puhelimissa on riittävästi prosessointitehoa, muistikapasiteettia ja tiedonsiirtotekniikkaa, jotta päivittäinen käyttödatan tallennus on mahdollista tarkimmasta mahdollisesta lähteestä - älypuhelimen ohjelmistorajanpinnasta ja käyttöjärjestelmästä. Diplomityössä on kehitetty prosesseja ja menetelmiä, joilla tällaista dataa voidaan hyödyntää helposti liiketaloudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa on hyödynnetty useiden koeprojektien dataa. Nämä tutkimukset on toteutettu yhtä aikaa seurantaohjelmiston kehityksen kanssa vuosina 2004-2005. Tältä pohjalta on tehty tilastollista tutkimusta liittyen olennaisiin kysymyksiin, joihin uudella teknologialla voidaan hakea vastauksia. Samoja menetelmiä voidaan käyttää myös tulevissa tutkimuksissa. Vaikuttaa siltä, että käyttäjät hyödyntävät perinteisten kommunikointipalveluiden ohella myös älypuhelinten uusia ominaisuuksia, kuten puhelimen digikameraa, varsin paljon. Myös Bluetooth-rajapintaa ja WWW-palveluita kokeillaan ahkerasti, varsinkin teknologisesti orientoituneiden käyttäjäryhmien keskuudessa. Normaalit käyttäjät eivät ole kuitenkaan vielä kovin sinut näiden palvelujen kanssa. Tutkitussa loppukäyttäjädatassa on myös tilastollisesti havaittavissa selkeitä riippuvuuksia käyttäjien tausta- ja demografisten muuttujien, sekä palvelujen ja puhelimen käyttöön liittyvien muuttujien välillä. Vaikuttaa siltä, että eniten kommunikointipalveluihin (puhelut, SMS-viestit) käyttöön vaikuttava taustamuuttuja on edellisten laskujen koko. Toisin sanoen sellaiset käyttäjät, jotka ovat aikaisemminkin olleet aktiivisia kommunikointipalvelujen käyttäjiä, myös jatkavat näiden palvelujen ahkeraa käyttöä älypuhelimilla. Esimerkiksi demografisilla tekijöillä ei ole yhtä selvää selityskykyä. Kun taas tarkastellaan uusia älypuhelinkohtaisia palveluita ja ohjelmia, vaikuttaa siltä että miehet ja nuoremmat asiakkaat kokeilevat niitä herkemmin. Nämä demografiset tekijät viittaavat siihen, että miehillä ja nuorilla asiakkailla on enemmän teknistä kokeilunhalua. Datan analysointi myös osoitti, että kommunikaatioon liittymättömät palvelut, kuten kamera, ovat selkeästi liitettävissä vapaa-aikaan liittyviin muuttujiin, kuten perhe-elämän arvostukseen tai iltakäyttöön. Tutkimus myös osoitti, että käyttäjiä on mahdollista segmentoida pelkän käyttödatan perusteella. Tällä tavalla voidaan esimerkiksi identifioida yksittäisiä käyttäjäsegmenttejä, joille voidaan räätälöidä erilaisia markkinointistrategioita tai vaikkapa liittymätarjouksia. Useita esitetyistä johtopäätöksistä voidaan hyödyntää myös älypuhelinten suunnittelussa, esimerkiksi työkäyttäjät eivät tarvitse niin paljon kamerapalveluita, jolloin heille suunnattuihin malleihin voi optimoida vaikkapa enemmän akkukapasiteettia tai monipuolisempia radiorajapintaratkaisuja. Useat erilliset johtopäätökset pureutuvat tarkempiin tutkimuskysymyksiin. Vaikuttaa esimerkiksi siltä, että käyttäjät kokeilevat uusia älypuhelimia ja muita palveluita tavallista aktiivisemmin muutaman ensimmäisen käyttöviikon aikana. Käyttäjät myös vaikuttavat keskittävän käyttöään käynnistäen monesti useita ohjelmia peräkkäin, etenkin illalla. Kommunikaatiopohjaisia palveluita kuitenkin käytetään paljolti erikseen. Nämä demonstraatiot antavat suuntaa sille, mitä hyötyä päätelaitepohjaisesta seurantatyökalusta on. Ohjelmistoa voidaan hyödyntää useissa puhelimen ja tietoliikenteen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa. Päätelaitepohjainen seurantaohjelmisto tarjoaa selkeää lisäarvoa verrattuna nykyisiin verkkopohjaisiin seurantamenetelmiin. |
| ED: | 2005-10-26 |
INSSI tietueen numero: 29920
+ lisää koriin
INSSI