haku: @keyword topografia / yhteensä: 9
viite: 8 / 9
Tekijä:Seppänen, Jukka
Työn nimi:Optisen efektin toistaminen painopinnassa
Replication of optical effect on printer layer
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:90      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Koivukunnas, Pekka
Digitoitu julkaisu: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/93135
OEVS:
Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
Sijainti:P1 Ark TKK  541   | Arkisto
Avainsanat:hot embossing
diffractive optical effect
ink
printed layer
compressibility
thermoplasticity
topografy
kuumaembossaus
diffraktiivinen optinen efekti
muste
painopinta
kokoonpuristuvuus
termoplastisuus
topografia
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena on tutkia diffraktiivisen hilan toistamista embossauksella paperin painopinnan suojalakkaan.
Lisaksi kirjallisuudesta tutkitaan vastaavien tekniikoiden kustannuksia.

Kirjallisuusosassa käydään läpi perusasiat diffraktiivisesta optiikasta ja sen tehonmittaukseen vaikuttavista tekijöistä, paperin pinnanmuodoista ja puristuksen vaikutuksista sekä painoväreistä ja suojalakoista eri painomenetelmissä.
Mielenkiinnon kohde on hilan embossaus pinnalle, joten läpikäytyjä asioita on tarkasteltu sen kannalta.
Lisäksi käydään läpi paperin pinnalla tapahtuvat optiset ilmiöt.

Hilan toisto kuumaembossauksella perustuu toistavan materiaalin termoplastisuuteen.
Paperin pinnan epätasaisuus on useita mikrometrejä, joten hilalevyn saaminen pintakontaktiin paperille tehdyn painopinnan kanssa vaatii paperilta erityisesti pinnan hyvää kokoonpuristuvuutta.
Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat hilalevyn pintakontaktiin, ovat paperin pinnan tasaisuus, formaatio sekä paperissa tapahtuvat plastiset, elastiset ja viskoelastiset muodonmuutokset.
Pinnalla olevan painovärikerroksen tasaisuuteen vaikuttavat puolestaan pintakerroksen huokoisuus ja karheus, päällystekerroksen ominaisuudet ja painovärin käyttäytyminen paperin pinnalla.

Painomenetelmistä on tarkasteltu niiden soveltuvuutta embossaukseen.
Osa inkjet-menetelmistä ja UV-kovetteiset materiaalit vaikuttavat olevan soveltumattomia tekniikkaan.
Erilaiset lisäaineet voivat muuttaa materiaalien soveltuvuutta paljon.

Kuumaembossauksella toistettavan diffraktiivisen hilan tuotantokustannus on samaa luokkaa kuin kuumaleimauksen aiheuttama kustannus.
Lisäksi tulevat aloituskustannukset, jotka syntyvät hilalevyn alkuperäisestä 3D-mallinnuksesta, masteroinnista sekä itse kopiointiin käytettävän hilalevyn valmistusvaiheista.

Kokeellisessa osassa tutkittiin kolme sarjaa näytteitä.
Kokeissa käytetyt materiaalit olivat päällystettyjä painopapereita ja metalloituja papereita.
Laboratoriolaitteistolla tutkittiin suoraan substraatille tehtyjä lakkauksia ja lakkauksia, joiden alla oli painovärikerros.
Painopaperilla hilan toistaminen vaatii lakkauksen alle mustekerroksen, mutta metalloidulla paperilla jo yksi painovärikerros toimii hyvin.
Tuotantolaitteistoilla tutkittiin lähinnä erilaisten materiaaliyhdistelmien toimivuutta.

Suojalakan (tai päällimmäisen mustekerroksen) alla olevan pinnan heikko musteen imukyky on hyvin tärkeä ominaisuus hilan toistamisen onnistumiseksi.
Metalloitu paperi yksinään toimii hyvin yhdelläkin mustekerroksella; paperilla oleva painovärikerros toimii ilmeisesti myös riittävänä sulkuna.
Saavutettava pintakontakti, käytettävä lamp6tila ja vaikutusaika sekä pinnan termoplastisuus vaikuttavat eniten saavutettavaan hilan toistoon.
ED:2005-12-21
INSSI tietueen numero: 30422
+ lisää koriin
INSSI