haku: @instructor Harris, Trevor / yhteensä: 9
viite: 7 / 9
| Tekijä: | Perttula, Sampo |
| Työn nimi: | Turun Skanssin alueen maankäyttösuunnitelma |
| Skanssi Area land Use Plan, City of Turku | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Sivut: | 16 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Harris, Trevor |
| Ohjaaja: | Harris, Trevor |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö perustuu vuonna 2004 järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin uusia malleja tulevaisuuden asuntorakentamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen Turun kaupunkiseudun viiden kunnan alueelle. Kilpailuehdotukseni suunnittelualueena oli Skanssin alue Turussa. Diplomityössä olen keskittynyt kilpailuehdotuksen jatkotyöstämiseen. Alueella on keskeinen asema Kaarina-Turku-Raisio-Naantali kaupunkiakselin tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa, ja se on tällä hetkellä Turun kaupungin itäpuolen merkittävin suunnitteilla oleva uusi laaja asuinalue. Suunnittelualueen asuntorakentamisen kokonaismitoituksellinen tavoite oli kilpailussa 35000 - 50000 k-m2. Työni tavoitteena on ollut löytää Skanssin alueen maisemallisesti arvokkaita elementtejä ja yleiskaavan asettamia tavoitteita kunnioittava maankäyttömalli, joka perustuu selkeään perusratkaisuun ja luo alueelle vahvan omaleimaisen identiteetin. Tavoitteena on ollut myös yhdistää asuinalueen rakenteeseen erilaisia asumismalleja pienkerrostaloista erillispientaloihin elinkaariajatteluun perustuen. Kokonaissommittelun lähtökohtana on ollut kampamainen rakenne, joka tukeutuu toiselta puolelta katuverkkoon ja toiselta puolelta keskeiseen virkistysalueeseen. Rakentaminen on tehokkainta kokoojakadun varressa ja kevenee vaiheittain virkistysaluetta kohti. Samalla rakennustyyppi muuttuu vyöhykkeittäin pienkerrostalosta kaupunkirivitaloksi ja edelleen pientaloksi. Kampamainen rakenne mahdollistaa suoran yhteyden tonteilta ympäröiville viheralueille ja yhdistää viheralueet ja rakennuskorttelit toisiaan tukevaksi ja täydentäväksi kokonaisuudeksi. Alueen selkärankana toimii keskuspuisto, joka kytkee asuinalueen sisäiset viheralueet ympäröivään virkistysreittien verkostoon. Korttelirakenteen suunnittelun yhtenä päälähtökohtana on ollut tavoite tiiviistä rakentamisesta ja väljästä luonnosta. Korttelitason suunnittelussa on keskitytty tutkimaan pienen tonttikoon tuomia etuja ja samalla on tutkittu asuinalueen sisäisten viheralueiden käyttöä asumista ja sosiaalista kanssakäymistä tukevaan toimintaan. Rakennusten arkkitehtuuria ja korttelirakennetta ohjaa peruskonsepti, jolla luodaan alueelle tunnistettava yhtenäinen arkkitehtoninen ilme. Konseptin asettamissa puitteissa luodaan korttelikohtaisesti pienempiä osa-alueita, joilla on oma, esimerkiksi katukohtainen ilme. |
| ED: | 2006-01-12 |
INSSI tietueen numero: 30484
+ lisää koriin
INSSI