haku: @keyword massaliimaus / yhteensä: 9
hakutulos-lista
viite: 4 / 9
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Rautalahti, Jaakko
Työn nimi:Tarrantaustapaperin tuotantolinjan märänpään kemian hallinta uusilla menetelmillä
Improving the wet-end control by new technologies in release base paper production
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:iii + 154 s. + liitt. 20      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Kotilainen, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  799   | Arkisto
Avainsanat:release base paper
internal sizing
fines retention
zeta potential
microparticle
anionic
tarrantaustapaperi
massaliimaus
ASA
hienoaineretentio
zetapotentiaali
MBF
mikropartikkeli
anionisuus
Tiivistelmä (fin): Tarrantaustapapereilta vaaditaan monia toiminnallisia ominaisuuksia jatkojalostettavuuden ja loppukäytettävyyden takia.
Yksi taustapapereiden tärkeimmistä ominaisuuksista on estää tarraliiman imeytyminen paperin runkoon.
Tähän voidaan taustapapereiden valmistuksessa vaikuttaa hydrofobi- eli massaliimauksella.

Työn tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät ovat heikentäneet paperin massaliimattavuutta UPM-Kymmene Tervasaaren PK8:lla, ja mitkä uudet tekniikat soveltuisivat massaliimauksen tehostamiseen sekä liimauksen hajonnan pienentämiseen.

Työn kirjallisuusosassa tarkasteltiin massaliimaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla kartoitettiin mahdollisimman laajasti ASA-liimauksen mekanismeja ja liimaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Tämän lisäksi tarkasteltiin pinta- ja kolloidikemian ilmiöitä paperikoneen lyhyessä kierrossa sekä retention hallinnan merkitystä massaliimaukseen.

Kirjallisuuden mukaan tärkeimmät ASA-liimaukseen vaikuttavat ilmiöt ovat liiman kiinnittyminen kuituihin sekä hienoaineretentio.
Kationisella suojapolymeerillä stabiloidut ASA-partikkelit tarttuvat kuitumateriaalin anionisiin kohtiin elektrostaattisilla vuorovaikutuksilla.
Suurin osa ASA-liimasta on kiinni massasulpun pinta-alaltaan suurimmassa jakeessa eli hienoaineessa.
Täten liimauksen tehostamisessa huomio tulisi kiinnittää retention kannalta optimaalisiin olosuhteisiin.

Työn kokeellisessa osassa tuotantokoeajoissa tutkittiin uusien massaliimauksen hallintakeinojen käyttökelpoisuutta PK8:lla.
Laboratoriokokeissa tutkittiin erilaisten kemiallisten olosuhteiden ja häiriötekijöiden vaikutusta massaliimaukseen MBF-arkkiformerilla.
Kokeiden tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ASA:n toimintamekanismeista PK8:n kemiallisissa olosuhteissa.
Kokeelliseen osaan kuului myös massatärkkelyksen annospaikan ja -määrän optimointikoe.

PK8:lla varaustila on siirtynyt selkeästi anioniselta tasolta varauksen nollatasoon tai jopa hieman kationiselle puolelle tehdasintegraatin sellulinjojen alasajojen jälkeen.
Tästä syystä tuotantokoeajoissa kokeiltiin erilaisia anionisia kemikaaleja, joilla voisi olla suotuisa vaikutus systeemin varaustilaan.
Tuotantokoeajoissa kokeiltiin erittäin anionista fiksatiivia, anionisella suojakolloidilla stabiloitua ASA-emulsiota sekä kuitujen anionista pintavarausta lisäävää CMC:tä.
Tuotantokoeajojen perusteella parhaimman vasteen systeemin varaustilaan ja sitä kautta massaliimaukseen antoi anioninen fiksatiivi.

MBF-arkkikoeajoissa tutkittiin kemiallisten olosuhteiden, erilaisten häiriöaineiden sekä uusien tekniikoiden vaikusta massaliimaukseen ja retentioon.
Arkkisarjoissa tutkittiin muun muassa viiraveden johtokyvyn, massasulpun kationisuuden, massatärkkelyksen ja retentioainemäärien vaikutusta massaliimaukseen DOE 24-faktorikokeiden avulla.

Laboratoriokokeiden perusteella voidaan sanoa, että korkea viiraveden johtokyky ja liuenneet kationit heikentävät retentiota ja massaliimausta.
Kokeissa huomattiin, että ajojakson aikana mikropartikkelin annosta tulisi kasvattaa suhteessa retentiopolymeerin annokseen, jolloin vesien likaantumisen vaikutus voidaan osittain kumota.
Häiriöaineista eniten massaliimaukseen vaikuttivat voimakkaasti kationiset aineet.
Uusista tekniikoista MBF-ajon perusteella lupaavimmalta vaikutti uudentyyppinen mikropartikkeli.

MBF-kokeissa hienoaineretention ja massaliimauksen välille ei saatu voimakasta korrelaatiota.
Tuloksesta voidaan päätellä, että PK8:n kemiallisissa olosuhteissa massaliimausongelmat ovat todennäköisesti peräisin huonosta liimaretentiosta eikä niinkään huonosta hienoaineretentiosta.
Jatkossa tulisikin keskittyä parantamaan liimapartikkeleiden retention edellytyksiä.
ED:2009-10-19
INSSI tietueen numero: 38489
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI