haku: @keyword hydrometallurgy / yhteensä: 9
viite: 6 / 9
| Tekijä: | Pietarsaari, Satu |
| Työn nimi: | Julkisten mineraaliesiintymätietolähteiden käyttö hydrometallurgisen raaka-aineen kuvauksessa |
| The application of public geological data in description of raw material for hydrometallurgical processes | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 80 + [3] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Geoympäristötekniikka (Yhd-33) |
| Valvoja: | Leveinen, Jussi |
| Ohjaaja: | Rintala, Lotta ; Aromaa, Jari |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | mineral ore deposit database hydrometallurgy esiintymätietokannat hydrometallurgia mineraaliesiintymät |
| Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö on kirjallisuustutkimus maailman metallimineraaliesiintymien julkisesti saatavilla olevasta tutkimustiedosta. Tavoitteena on selvittää miten, mistä ja minkälaista geologista tietoa mineraaliesiintymistä on saatavilla sekä analysoida tilannetta hydrometallurgin näkökulmasta. Työssä esitetään myös löydetyn tiedon ja tietolähteiden laatuun ja luotettavuuteen vaikuttavia asioita, jotka on hyvä huomioida löydettyjä tietoja hyödynnettäessä. Lisäksi käydään läpi tiedonetsinnässä mahdollisesti havaitut ongelmat, jotka ovat tämän tutkimuksen tavoitteen kannalta oleellisia. Teoreettiselle osiolle saadaan käytännönnäkökulma kokeellisen osion tiedonetsintätestillä. Tutkimus on osa isompaa projektia, joka liittyy vaikeasti hyödynnettävien mineraaliesiintymien prosessivaihtoehtojen valintaan. Koko projektin tavoitteena on kehittää menetelmä, jonka avulla voitaisiin entistä helpommin ja kustannustehokkaammin valita kullekin mineraalille sopivat hydrometallurgiset yksikköprosessit eli prosessointi. Esiintymät, jotka luokitellaan vaikeasti hyödynnettäviksi, ovat yleensä arvoainespitoisuudeltaan pieniä eli köyhiä esiintymiä tai esiintymiä, joissa arvomineraali on hyvin pieninä pirotteina jonkin toisen mineraalin sisällä. Rikastusmenetelmän valintaan vaikuttavat oleellisesti mineraaliesiintymän geologiset, mineralogiset ja geokemialliset ominaisuudet. Jotta löydetyistä tietolähteistä olisi hyötyä, tulisi niistä löytyä kyseiset tiedot esiintymästä. Tutkimuksen edetessä havaittiin, että metallimineraaliesiintymistä sekä potentiaalisista esiintymä alueista löytyy paljon erilaista tietoa erilaisiin tarkoituksiin. Tietolähteitä ovat erilaiset esiintymätietokannat, tutkimusraportit ja muut julkaisut. Esiintymätietokannat ovat yleensä julkisia internetistä löytyviä tiedonhakuportaaleja. Niiden luojina toimivat eri maiden tai maanosien geologiset tutkimuskeskukset ja muut vastaavat organisaatiot sekä osittain kaivosyhtiöt. Osa tietokannoista tarjoaa kattavan esiintymäkohtaisen tietosisällön, osa vain linkkejä ja viitteitä esiintymistä tehtyihin tutkimusraportteihin yms. julkaisuihin. Havaittiin myös, että tutkimukseen käytettävissä ollut aika ei riittänyt löydettyjen tietokantojen perusteelliseen tutkimiseen. Tiedonetsintätestissä esimerkkimetalleina olivat lateriittinen nikkeli ja kulta. Päämääränä oli löytää hydrometallurgian kannalta katsottuna riittävä informaatio tai raportoida tilanteet, joissa tietoja ei löydetty. Testiosuuden tuloksien perusteella voidaan sanoa, että mikäli otetaan huomioon myös tietokantojen tarjoamat lähdetiedot, on suurimmassa osassa tapauksista kaikki projektin kannalta oleelliset tiedot saatavissa tämän tyyppisellä tiedon etsinnällä. Kyse on lähinnä siitä, kuinka paljon aikaa tiedonetsintään on varaa käyttää, koska tarkempia ja yksityiskohtaisempia geologisia, mineralogisia tai geokemiallisia tietoja haluttaessa pitää nimittäin etsiä nuo tietokannan mainitsemat lähdetiedot. |
| Tiivistelmä (eng): | This thesis is a literature research about possible sources of public geological information related to world's ore mineral deposits. The goal is to find out how to find the information, from where it could be found and what kind of geological information there is available. And if there is public geological information available, can it be used as a help for hydrometallurgical decisions. There is also a small discussion about the reliability and the quality factors that should be considered when using the information found. For completion to the theoretical part there is also couple of experimental cases where the information-searching theory is tested in practice, followed by a discussion about possible problems that occurred during the experiment. This research is a part of an on-going bigger project which main goal is to develop a method for how to choose a suitable hydrometallurgical concentration method for each ore mineral in each different host rock situation in which the metal in question could be found. When choosing a concentration method it is essential to know ore deposits geology, mineralogy and geochemistry, for that reason the aim in this study is also, if possible, to find those kind of information. When the research advanced it became very clear that there is in fact a lot of geological information available for many different purposes, for example there were different kinds of mineral deposit databases, research reports and other publication. The databases are, mostly free, internet based information retrieval portals. They are usually administrated by geological surveys and research centers or similar organizations around the world. Most of the data bases contain just basic information like the deposit name, commodities, host rocks and the site coordinates and then usually few references about where the information is originally taken from. It also became very clear that the time accessible for this research was too short for most thorough examination of the data bases. Example metals in the experimental cases were lateritic nickel and gold. The goal was to find all the information needed and important for hydrometallurgical point of view aka deposits geology, mineralogy and geochemistry. According to the test results, in most cases, the information needed was found and probably the most crucial question in this equation is as follows: How much time there is to gather the information in real situation? Because for getting all the information needed, it usually means searching and finding those references and they are not necessarily easy to hunt down. |
| ED: | 2010-07-14 |
INSSI tietueen numero: 39951
+ lisää koriin
INSSI