haku: @supervisor Gullichsen, Johan / yhteensä: 93
viite: 20 / 93
Tekijä: | Lappi, Jyrki |
Työn nimi: | Mäntyraaka-aineen keitto- ja kuituominaisuuksien vaihtelu rungon eri osissa |
Variation in the cooking and fiber properties of pine raw material in different parts of the stem | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1998 |
Sivut: | vi + 54 s. + liitt. 7 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Valvoja: | Gullichsen, Johan |
Ohjaaja: | Varhimo, Antero |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 950 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö oli esitutkimus Metsätehon projektille: Leimikon kuituominaisuuksien hallinta. Projektin tarkoituksena on tuottaa aineistoa, jonka perusteella voitaisiin tietää mistä päin runkoa puuaines on otettava ja miten rungot lajiteltava, jotta saataisiin lopputuotteeseen parhaiten sopivaa raaka-ainetta. Tutkimuksessa selvitettiin yhdestä leimikosta otettujen 11 eri kokoisen männyn puuainekeitto- ja kuituominaisuuksien vaihtelua rungon eri osissa sekä runkojen välillä. Näytteitä oli 92. Sulfaattikeitot suoritettiin öljyhaude-keittimessä. Kuituanalyysi tehtiin KAJAANI FiberLab kuituanalysaattorilla. Kaikkein tiheintä puuta löytyi puiden tyvestä pintapuusta tai läheltä pintaa. Keiton saanto oli sitä suurempi mitä lähempää pintaa näyte oli. Saanto oli tyvessä suurempi kuin latvassa. Puiden väliset keittyvyyserot olivat suuret. Läpimitaltaan suuret puut keittyivät hitaammin kuin ohuet puut. Tyvestä latvaan päin keitto hidastui. Kuidunpituus kasvoi ytimestä pintaa kohti, mutta muuttui vain vähän puun korkeussuunnassa. Pituusmassa kasvoi ytimestä pintaa kohti ja pieneni hieman tyvestä latvaa kohti mentäessä. Läpimitaltaan suurilla puilla oli leveämmät kuidut kuin pienemmillä. Puun tyvessä kuidunleveys laski ja korkeammalla puussa kuidunleveys kasvoi ytimestä pintaa kohti mentäessä. Seinämäpaksuus oli latvassa pienempi kuin tyvessä. Ytimestä pintaa kohti mentäessä seinämäpaksuus kasvoi. |
ED: | 1998-05-12 |
INSSI tietueen numero: 13168
+ lisää koriin
INSSI