haku: @supervisor Gullichsen, Johan / yhteensä: 93
hakutulos-lista
viite: 18 / 93
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kortelainen, Petteri
Työn nimi:Saostumat ja talkin käyttö niiden hallinnassa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:47      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Gullichsen, Johan
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin saostumien komponentteja, saostumia ja saostumien hallintaa.
Kokeellisen osan tavoitteena oli tutkia pihkan ja talkin käyttäytymistä käyttäen Vibromixer-laitetta.
Vibromixer-laitteella saadaan aikaan erittäin voimakkaat leikkausvoimat, jolloin pihka reagoi ja muodostuu agglomeraatteja.

Tarttuvia saostumia yritettiin ensin aikaansaada käyttämällä TMP-suodosta.
Siitä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan tarttumaan mitattavia määriä saostumia.
TMP-suodosta yritettiin myös konsentroida, mutta laihoin tuloksin.
TMP-suodoksen pihkan huono tarttuvuus johtunee hemiselluloosien stabiloivasta vaikutuksesta.

Synteettisellä pihkalla pystyttiin sen sijaan saamaan aikaan tarttuvia saostumia.
Saostuminen oli erittäin voimakasta korkeassa pH:ssa ja matalissa lämpötiloissa.
Kokonaisuudessaan tämän diplomityön merkittävin havainto oli talkin voimakas vaikutus agglomeraatteihin varsinkin korkeissa pH:issa.
Talkilla lienee saostumien torjunnassa kuitenkin useita toimintamekanismeja.
Talkki adsorboi kolloidista pihkaa matalissa pH:issa.
Kolloidisen pihkan adsorptio ei ole kuitenkaan suuri, joten talkin ominaisuudet matalissa pH:issa perustunevat kuitenkin muihin ilmiöihin.
Vaahdonestoaineet lisäävät usein saostumista ja vaahdonestoaineita talkki adsorboi erittäin tehokkaasti.
Näin talkki pienentää prosessin vaahdonestoainekuormaa.
Korkeassa pH:ssa talkki taas toimii adsorboimalla agglomeraatteja ja tekemällä ne vähemmän tarttuviksi ja paremmin retentoituviksi.
Liuenneiden pihkakomponenttien adsorptiota ei myöskään voi sulkea pois.
Talkkipinnat ovat luonnostaan liukkaita ja talkin ja saostumien muodostamat partikkelit eivät tartu prosessissa yhtä herkästi kuin vapaat saostumapartikkelit.
Talkki voi myös peittää suurten saostumapartikkelien pinnan niin, että saostumien kasvu hidastuu tai estyy.

Talkin teho tarttuvien saostumien hallinnassa paperikoneilla perustunee merkittävässä määrin talkin häiriöaineretentiota parantavaan vaikutukseen.
Samalla kun talkki adsorboi pinnalleen häiriöaineita, häiriöeineiden määrät vesissä eivät kumuloidu ja häiriöaineiden aiheuttamat ongelmat lievenevät.
Talkkia saostumien hallinnassa voisikin olla selvästi nykyistä enemmän syytä käsitellä yhtenä retentiojärjestelmän osana eikä vain erillisenä pihkantorjunta-aineena.
Talkki on paperinvalmistusprosessissa käyttäytymiseltään sekä täyteaine että myös häiriöaineiden ja varsinkin saostumien retentiota parantava partikkeli
ED:1998-06-18
INSSI tietueen numero: 13308
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI