haku: @supervisor Gullichsen, Johan / yhteensä: 93
hakutulos-lista
viite: 16 / 93
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kukkola, Jarkko
Työn nimi:Nykyaikaisen sulfaattiselluloosatehtaan kemikaalitase ja tulevaisuuden muutokset
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:141      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Gullichsen, Johan
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Diplomityön tavoitteena oli laatia Oy Metsä-Botnia Ab:n Äänekosken sulfaattisellutehtaan kemikaalitase ja tehdä päätelmiä kemikaalikierron nykytilasta rikin, natriumin ja vierasaineiden suhteen.
Kemikaalitaseen tasealue rajattiin koskemaan keittämöä, ruskean massan käsittelyä, happidelignifiointia ja kemikaalien talteenottoa sekä mänty, että koivuajolla.
Varsinaisen valkaisun osalta käsiteltiin valkaisun happamien ja alkalisten suodosten mahdollisen talteenoton vaikutusta tehtaan kemikaalitaseeseen ja toimintaan.
Lisäksi pohdittiin mahdollisia vaihtoehtoja tehtaan natrium/rikkitaseen parantamiseksi ja ratkaisujen taloudellisia näkökohtia.
Tarkasteluissa pyrittiin myös huomioimaan tehtaalla keväällä 1999 toteutettavien uudistusten vaikutuksia tehtaan kemikaalitaseeseen.
Taseissa tarkasteltaviksi aineiksi valittiin natrium, rikki, kalsium, magnesium, kloori, kalium, mangaani ja rauta.
Taseiden laatimisen jälkeen mäntytase sovitettiin mahdollisimman tarkasti Pulpsim ohjelmaan.
Pulpsim ohjelman avulla kokeiltiin valkaisun suodosten talteenoton, erilliskaustisoinnin ja keväällä 1999 tehtävien uudistusten vaikutusta kemikaalitaseeseen.

Työn kirjallisuusosassa perehdyttiin sulfaattisellutehtaan kemikaalitaseisiin, kemikaalikierron vierasaineisiin, kemikaalikiertoihin liittyviin ongelmiin ja olemassa oleviin ratkaisumalleihin ongelmien poistamiseksi.

Tehtaan natrium/rikkitase on laaditun kemikaalitaseen mukaan ylijäämäinen rikin suhteen mikä nostaa tehtaan sulfiditeettia jopa tason 45 yläpuolelle.
Suurimmat rikkitaseen kuormittajat tehtaalla ovat suovan palstoituksen rikkihappo ja klooridioksidin valmistuksen sivutuotesuola, joka joudutaan usein johtamaan kokonaisuudessaan jätevesiin.
Klooridioksidilaitoksen sivutuotesuolan mukana joutuu rikkiä jätevesiin n. 3 kg S/ADt.
Tämä rikkimäärä pitäisi tulevaisuudessa kyetä ottamaan talteenottoon.
Tasealueeseen tullut ylimääräinen rikki poistuu tehtaalta pääasiassa talteenotetun natriumsulfiitin ja pesuhäviön muodossa (n. 40 %:a ja 30 %:a tasealueesta poistuvasta rikistä).
Kaasumaisten rikkihäviöiden osuus on vain noin 0,5 kg S/ADt vastaten noin 9 %:a tasealueesta poistuvasta rikistä.

Vierasaineiden pitoisuuksien havaittiin nykyisessä tilanteessa olevan haitallisen tason alapuolella, joskin kaliumin pitoisuus kemikaalikierrossa oli keskimääräistä korkeampi.
Simulointien perusteella kuitenkin jo valkaisun alkalisten suodosten talteenotto nostaisi kemikaalikierron klooripitoisuuden haitalliselle tasolle.

Suoritettujen simulointien perusteella tehtaan pesuhäviö tulee putoamaan puoleen nykyisestä tasosta tehtävien prosessiuudistusten ansiosta.
Klooridioksidin kulutus tulee laskemaan n. 30 %:a nykyisestä.
Tällöin voitaisiin R3H-sulfaatti ottaa kiertoon kokonaisuudessaan, mikäli palstoituksen rikkikuormitus saataisiin laskemaan noin puoleen eli tasolle 1,5-2 kg S/ADt.
Vaihtoehtona tässä tapauksessa tulisivat kysymykseen palstoitus hiilidioksidia tai natriumbisulfiittia käyttäen.
Laskelmien mukaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi investointi- ja käyttökustannukset huomioiden muodostuisi kuitenkin suovan polttaminen.
Suovan poltolla saatava energian arvo on samaa luokkaa kuin mäntyöljyn myynnistä saatava tulo.
Tällöin olisi kuitenkin huomioitava polton vaikutus soodakattilan kapasiteetin laskuun.
ED:1998-12-30
INSSI tietueen numero: 13767
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI