haku: @supervisor Gullichsen, Johan / yhteensä: 93
hakutulos-lista
viite: 14 / 93
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Joutsimo, Olli
Työn nimi:Modernin syrjäytyseräkeiton tasaisuuden problematiikka
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:104      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Gullichsen, Johan
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työssä tutkittiin miten keittimen hakepakkaus, hakkeen pasutus, valkolipeäimeytys ja keiton liuoskiertojen muuttaminen vaikuttavat SuperBatch-keiton tasaisuuteen.
Lisäksi selvitettiin keittojen väliseen laadunvaihteluun vaikuttavia tekijöitä.

Pakkausasteella havaittiin olevan keittimen sisäistä kappahajontaa tasoittava vaikutus.
Tämän oletettiin johtuvan pakkautumistiheyden vaihteluiden tasoittumisesta.
Homogeenin pakkautumistiheys loi edellytyksen tasaiselle lämpötilan ja keittokemikaalien siirtymiselle.
Pakkautumistiheyden havaittiin myös nostavan keittimen kapasiteettiä.

Keittimen yläosan korkeampaan kappatasoon voitiin vaikuttaa kierrättämällä keittoliuoksia enemmän keittimen ylä-osaan, jolloin kiertoja muuttamalla saavutettiin korikeitoilla mitattuna erittäin tasaisia keittoja.
Keskihajontataso oli alhaisimmillaan alle 0,5 yksikköä.

Hakkeen pasutuksella ei todettu olevan vaikutusta keiton tasaisuuteen.
Tämä johtui mahdollisesti siitä, että pasutus vaikutti myös hakepakkaustapahtumaan kasvattaen pakkaustiheyden vaihtelua, millä oli vaikutus keittoliuosten kanavoitumiseen.

Valkolipeäimeytyksen ei havaittu myöskään vaikuttavan kappahajontaa tasoittavasti.
Valkolipeäimeytyksellä näytti olevan alakorien viskositeettiä nostava vaikutus.

Eri modifikaatioiden yhdistelmiä tutkittiin ja havaittiin, että korkeimmat viskositeetit tuotti yhdistelmä liuoskierto, pasutus ja valkolipeäimeytys.
Tämän yhdistelmän lajiteltu saanto oli myös korkein.
Modifikaation yhdistelmästä riippumatta havaittiin alakorien viskositeettien olevan alhaisemmalla tasolla kuin ylä- ja keskikoreilla.
Lujuushäviö oli havaittavissa myös PulMac-kuidunlujuusanalyyseissä.
Tämän oletettiin johtuvan kuumamustalipeätäytön korkeasta alkaliväkevyydestä ja lämpötilasta.
Keittimen alaosan hakkeet saivat huomattavasti voimakkaamman alkali- ja lämpötilakäsittelyn, jolloin hiilihydraattien reaktiot ovat varsin erilaisia keittimen eri osissa.
Lujuushäviötä korjattiin laskemalla alkalikonsentraatiota ja valkolipeän lämpötilaa.
Näiden toimenpiteiden havaittiin nostaneen lopputuotteen viskositeettiä n. 30 ml/g.

Keittojen välisen laadun vaihteluun vaikuttivat mm.
KML-täytön tehokkuus, loppusyrjäytys, kemikaalien annostus ja keitinpunnitus.
Huonon KML-tehokkuuden havaittiin nostavan keiton kappatasoa.
Merkittävimmäksi huonon tehokkuuden aiheuttajaksi havaittiin keittimen yläsihdin tukkeutuminen.
Huono KML-tehokkuus aiheuttaa myös keittämön tasapainon muuttumisen, jolloin keittoja ei voida lopettaa aikataulun mukaisesti.
Keitot keittyvät liian pitkälle, josta aiheutuu tavoitekappatasoa alhaisempia keittoja.
Keitinpunnituksessa havaittiin suuria eroja, jolloin alkaliannokset vaihtelivat keittojen välillä.
ED:1999-03-09
INSSI tietueen numero: 14053
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI